Sammakkoeläimet

Wikipedia

Sammakkoeläimet

Kultakonna (Bufo periglenes)

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Amphibia

Lahkot

Matosammakot (Apoda)
Pyrstösammakot (Urodela)
Sammakot ja konnat (Anura)

Sammakkoeläimet (Amphibia) ovat selkärankaisten eläinten luokka. Ne ovat puolittain vesieläimiä ja niiden kehitykseen kuuluu vedessä elävä kiduksilla hengittävä toukkavaihe. Ne ovat vaihtolämpöisiä.

[muokkaa] Rakenne

Sammakkoeläinten tiedetään olleen ensimmäisiä maalle siirtyneitä selkärankaisia, eivätkä ne ole täysin sopeutuneet maalla elämiseen. Sammakkoeläinten nahka on paljas ja sitä suojaavat kuivumiselta rauhasten tuottamat eritteet. Useimmat sammakkoeläimet liikkuvatkin öisin välttääkseen kuivumista auringonpaisteessa. Sammakkoeläinten hengitys tapahtuu osittain suoraan ihon läpi, koska keuhkot ovat alkeellisemmat kuin muilla selkärankaisilla.

Sammakkoeläinten ruumiinmuoto vaihtelee lahkon mukaan. Osa sammakkoeläimistä on matomaisia (Apoda), osa liskomaisia ja hännällisiä (Urodela) ja osa hännättömiä tavanomaisen sammakon näköisiä (Anura). Tukiranka on suurelta osin rustoinen. Sammakkoeläimillä on matosammakoita lukuun ottamatta neljä raajaa ja niiden varpaissa on usein räpylät uimista helpottamassa. Toukkavaiheessa sammakkoeläimet ovat raajattomia, kiduksellisia ja niillä on häntä uimista varten.

[muokkaa] Levinneisyys

Sammakkoeläimet ovat levinneet kaikille mantereille ja sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin trooppisilta alueilta aina arktiselle asti. Merivedessä sammakot eivät kuitenkaan viihdy. Useat sammakkoeläimistä talvehtivat vaipumalla horrokseen. Nykyisin Suomessa tavattavia sammakkoeläimiä on viisi: sammakko, viitasammakko, rupikonna, vesilisko ja rupilisko. Vielä 1960-luvulla Helsingissä esiintynyt mölysammakko on kadonnut Suomesta. Sammakkoeläinlajisto monipuolistuu huomattavasti leudommille seuduille siirryttäessä: jo Virossa esiintyy 11 sammakkoeläinlajia ^[1].