Kansakunta
Wikipedia
Kansakunta on ihmisryhmä, jota yhdistää yhteinen kulttuurillinen tai muu historia.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein:
- Millä tahansa maantieteellisellä alueella on ensisijaisesti yhteiskunta, johon kuuluvat ihmiset.
- He järjestävät keskinäisellä sopimuksella valtion, jonka hallintokoneiston päätehtävä on yhteiskuntajärjestelmän jatkuvuudesta huolehtiminen.
- Kulttuurillisen kehityksen ja kansainvälistymisen kautta nousee esille myös kolmas käsite, kansakunta.
Termiä kansakunta tai kansa käytetään usein synonyyminomaisesti myös etnisen ryhmän kanssa, mutta etniseltä taustaltaan erilaiset ihmiset voivat elää eri kansallisvaltioissa ja tulla siten kohdelluiksi eri kansakuntiin kuuluvina. Valtio-oikeudellisessa merkityksessään kansa tarkoittaa valtion kansalaisten muodostamaa kokonaisuutta heidän etnisyydestään riippumatta.
Kansakunnan käsite syntyi 1700- ja 1800-luvun nationalismin seurauksena Euroopassa, kun eri valtiot alkoivat selkeästi eriytyä ja muodostaa omia kulttuureitaan. Kansakunnan käsite onkin ennen kaikkea arvokysymys, kun taas yhteiskunnalla ja valtiolla on enemmän juridinen pohja.
On olemassa myös kansakuntia, joilla ei ole omaa valtiota. Näitä ovat esim. kurdit, Australian aboriginaalit tai Amerikan intiaanit. Myös romaaneja voidaan pitää kansakuntana, vaikka he ovatkin levittäytyneet laajalle ympäri maapalloa ja sulautuneet omien maidensa kulttuureihin.
