Käytettävyys

Wikipedia

Käytettävyys (usability) määrittelee ratkaiseeko tuote käyttäjän kannalta oikean ongelman ja ratkaiseeko se sen oikealla tavalla. Käytettävyys (availability) voi myös tarkoittaa aikaa, jonka laitteet (esim. palvelimet, paperikoneet ym) ovat käytössä.

Sisällysluettelo

1 Käytettävyys (usability)
2 Käytettävyys (availability)
3 Lähteitä
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Käytettävyys (usability)

Tietotekniikan termitalkoiden mukaan käytettävyys on ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten järjestelmä, laite, ohjelma tai palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle [1].

Hyvän käytettävyyden vastakohta on huono käytettävyys tai epäsopivuus. Käytettävyyteen viitataan joissakin yhteyksissä myös yleiskielen ilmauksilla käyttökelpoisuus, käyttöönsoveltuvuus, helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällisyys.

ISO 9241-11 määrittelee käytettävyyden seuraavalla tavalla: "Se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä". Vaikuttavuudella tarkoitetaan miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Tehokkuus tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna käytettyihin resursseihin, ja tyytyväisyys tarkoittaa käytön mukavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Tietotekniikan saralla Jakob Nielsen lienee tunnetuin käytettävyyden uranuurtaja. Hän määrittelee käytettävyyden viiden ominaisuuden perusteella: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheiden vähyys ja tyytyväisyys. Näillä tekijöillä voidaan osaltaan luoda puitteita käytettävyyden "mittarointiin" ja luoda epämääräiseksi ja mielipiteenomaiseksi koetusta asiasta konkreettinen ja hallittava. Opittavuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja helposti uusi vuorovaikutteisen laitteen tai järjestelmän käyttäjä oppii laitteen toimintalogiikan ja käyttämisen. Tehokkuudella tarkoitetaan sitä resurssien ja panostuksen määrää vuorovaikutteisen laitteen tai järjestelmän käyttöön, joka käyttäjän pitää toimenpiteisiin kohdistaa, jotta hän saavuttaa tavoitteen. Muistettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helppoa jo aiemmin laitteen käytön oppineen henkilön on palauttaa mieleen laitteen käyttö ja sen toiminnallisuus. Virheiden määrällä (vähyydellä) tarkoitetaan nimenomaan käyttäjän suorittamissa toimenpiteissä tapahtuvien virheiden määrää. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen. Nielsen on saattanut käytettävyysnäkökulman suuremman yleisön tietoisuuteen. Hänen mielipiteitään pidetään osin hieman liian markkinahenkisenä, mutta Nielsenin teoksiin viitataan lähes jokaisessa käytettävyyteen liittyvässä artikkelissa.

Jotta tuotteista tulisi mahdollisimman käytettäviä ja käyttäjäystävällisiä, tulisi niiden suunnittelussa soveltaa käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä. Käytettävyyssuunnittelussa on usein konkreettisena kohteena nimenomaan käyttöliittymäsuunnittelu, mutta yhä useammin käytettävyyssuunnittelussa otetaan kantaa laajemminkin käyttötilanteiden ja käyttökokemuksen suunnitteluun. Käyttöliittymäsuunnittelumenetelmiä ovat mm. Soren Lauesenin Virtual Windows -menetelmä, John M. Carroll:n Scenario-based design, Alan Cooperin Goal-Directed Design sekä Karen Holzblattin ja Hugh Beyerin esittelemä Contextual Design -menetelmäpaketti.

Käytettävyys liitetään usein tietotekniikkaan, jolloin siihen kuuluvat paitsi käyttöliittymät ja Web-sivut, myös laitteiden (esim. matkapuhelimet) ja ohjainten muotoilu. Käytettävyyteen liittyvät myös esteettömyys ja käyttäjäkokemus. Käytettävyyteen ja sen suunnitteluun liittyykin läheisesti useita tieteenaloja kuten tietotekniikka, psykologia, kognitiivinen psykologia ja kognitiotiede sekä myös teollinen muotoilu.

Käytettävyyden opetusta annetaan useissa yliopistoissa ja keskiasteen oppilaitoksissa.

[muokkaa] Käytettävyys (availability)

Käytettävyyteen tuotanto- tai teknisissä ympäristöissä viitatessa tarkoitetaan yleensä järjestelmien teknistä toimivuutta ja toimivuusastetta. Esimerkiksi jonkun järjestelmän käytettävyys voi olla 99% jolla tarkoitetaan sitä, että järjestelmä on ollut toimintakykyinen 99% ajasta.