Johan Aarne Einari Ahola
Wikipedia
Johan Aarne Einari (Einar) Ahola (21. kesäkuuta 1910, Karijoki – 21. toukokuuta 1994) oli Mannerheim-ristin ritari, majuri, maanviljelijä ja sosiaalineuvos.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Talvi- ja jatkosota
Ahola palveli talvisodassa joukko-osastossa JR 23 nk. Laurilan Rykmentissä. Taipaleenjoella Aarne Ahola palveli mm. Mustaojan kakkostukikohdassa. Hän osallistui myös taisteluihin Vuosalmessa. Taipaleenjoella Aarne Ahola tutustui mm. Yrjö Jylhään, runoilevaan komppanianpäällikköön.
Jatkosodassa joukko-osasto oli JR 58. Jatkosodassa taistelupaikat olivat Kitee, Kaalamo ja Keinosenmäki. Ahola haavoittui 24. heinäkuuta 1941.
[muokkaa] Kunniamerkit
Luutnantti Ahola nimitettiin 17. heinäkuuta 1942 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 71. Muita hänen saamiaan kunniamerkkejä olivat 3. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, 4. luokan Vapaudenristi tammenlehvällä, 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kahdesti, 1. luokan Vapaudenmitali, 2. luokan Vapaudenmitali, Maanviljelijöiden seuran kultainen ansiomerkki, Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki, Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki, Sotainvaliidien veljesjärjestön hopeinen ansiomerkki.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Mannerheim-ristin ritari Aarne Aholan pitkä Karijoen komppaniaa koskeva haastattelu on luettavissa v. 1991 painetussa Karijoen Sotaveteraanit teoksessa. Haastattelun on tehnyt ääninauhan pohjalta karijokelainen Topi Luoma.
[muokkaa] Lähteet
- Karijoen Sotaveteraanit, Suupohjan Kirjapaino, Kristiinankaupunki, 1991.
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.) (2004): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat. ISBN 951-20-6224-0.
