Hutut
Wikipedia
Hutut ovat afrikkalainen etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Burundin ja Ruandan alueella. Hutuja on yhteensä noin 12–13 miljoonaa ja he muodostavat 90 % Ruandan ja 85 % Burundin väestöstä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keitä hutut ovat?
Hutujen ja alueen toisen suuremman kansan, tutsien, alkuperä on hämärän peitossa. Alueen alkuperiäinen väestö koostuu twa-pygmiheimon jäsenistä, jotka syrjäytettiin hutujen ja tutsien muuttaessa alueelle. On väitetty, että hutut kuuluisivat bantu-kansoihin ja olisivat muuttaneet alueelle ensimmäisinä lännen ja idän suunnalta ja tutsit olisivat niloottinen heimo, joka olisi muuttanut alueelle pohjoisesta. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole löytynyt paljon tieteellistä todistusaineistoa ja kyse on enemmän legendasta kuin faktasta.
Väestöjen sekoittumisen ja ristiinnaimisen seurauksena nykyajan hutut ovat erittäin läheistä sukua alueen tutseille. Kulttuurillisesti, geneettisesti tai kielellisesti hutut eivät poikkea paljoakaan tutseista. Molemmat kansat puhuvat samaa kieltä, jakavat saman uskonnon ja muutenkin noudattavat samoja perinteintä. Jaottelu perustuu enemmänkin yhteiskuntaluokkaan ja taloudellisiin tekijöihin kuin mihinkään etniseen näkökohtaan. Hieman yleistäen ilmaistuna hutu muuttui tutsiksi, jos hän ryhtyi kasvattamaan nautakarjaa, ja tutsi muuttui hutuksi, mikäli hän rupesi viljelemään maata.
Jonkinasteisia fyysisiä eroja näiden kahden ryhmän välillä esiintyy mm. keskipituudessa ja ruumiinrakenteessa. Tutsit ovat verrattain pitkiä keskipituuden ollessa lähes kaksi metriä, kun taas hutut ovat normaalimittaisia. Tutseilla on myös usein terävämpi nenä kuin hutuilla, mutta eroavaisuudet saattavat hyvin olla suurempia ryhmän sisällä kuin niiden välillä. 1800-luvulla esitettiiin ajan rotuteorioiden innoittama näkemys, että tutsit ovat "korkeampi" haamilainen ryhmä ja hutut "alempi" afrikkalainen bantuheimo. Tämän rotuopin mukaisesti belgialaiset siirtomaaisännät loivat muun muassa Ruandaan apartheidisen hallintojärjestelmän, joka loi pohjan alueen myöhemmille etnisille konflikteille (kts. Ruandan kansanmurha).
[muokkaa] Kieli
Ruandassa hutut, kuten myös tutsit, puhuvat ruandan kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten haaraan.
[muokkaa] Lähihistoriaa
Virallinen jako erillisiin hutu- ja tutsikansoihin on perua Belgian siirtomaavallan ajoilta. Siirtomaaisännät pitivät hutuja tutseja alempiarvoisina, mikä näkyi muun muassa koulutuksessa, työpaikoilla ja muunlaisena yhteiskunnallisena kohteluna.
1400-luvulla alueelle ilmaantuneet tutsit olivat syrjäyttäneet hutujen valta-aseman ja muodostaneet monarkian, joka oli myös siirtomaaisännille mieluinen ja säilyi sellaisenaan pitkälle 1950-luvulle saakka, kunnes siirtomaaisäntien sympatiat alkoivatkin kääntyä vähitellen hutuenemmistön puoleen. Tutsimonarkia kaatui vasta vuonna 1959 hutujen kapinaan. Ruandan itsenäistyttyä 1962 valtaan nousseet hutut alkoivat kostaa tutseille, ja ajan mittaan tapahtumat johtivat 1990 Ruandan sisällissotaan ja 1994 Ruandan kansanmurhaan, jolloin kolmen kuukauden aikana hutut tappoivat yhteensä 800 000 tutsia.
