Haukat
Wikipedia
| Haukat | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Punajalkahaukka |
||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Haukat (Accipitridae) on suuri päiväpetolintujen heimo. Siihen kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on "haukka". Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen johtuen räjähdysmäisesti lisääntyneestä molekyylibiologisesta tiedosta. Haukkoja on kesytetty metsästystarkoitukseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Symboliikka
Haukan lentotaitoa ja tarkkaa saalistuskykyä on ihailtu ja haukkojen mukaan on muun muassa nimetty urheiluseuroja kuten Katajanokan Haukat, Järvenpään Haukat sekä Kiovan Sokol.
[muokkaa] Kotkat
[muokkaa] Ihmisten suhde kotkiin
Kotkia on pitkään pidetty ihmisen vihollisena, vaikka näitä on myös arvostettu, ja pidetty uljaina eläiminä. Kotka on kuvattu keskushahmoksi moneen historialliseen vaakunaan.
Suomessa kotkat ovat olleet tärkeässä asemassa kalevalaisessa runoudessa, jossa esiintyvä kotka on usein ollut jättiläismäinen kokko eli vaakalintu, joka oli yleensä hyvän puolella. Kotkia on kuitenkin myös vainottu. Kristinuskon tulon jälkeen on väitetty toisinaan pakanajumalien ja hiisien muuttuneen pedoiksi, myös kotkiksi. Vesilahdella kerrotaan pakanajumalan muuttuneen isoksi kotkaksi, joka asettui jättiläismäisen puun, Kaltaan kuusen latvaan. Puu oli niin suuri, että sitä kuvattiin satalatvaiseksi. Sen rungon kolossa mahtui yöpymään paimen lampaineen. Lähistölle haluttiin rakentaa kirkko, joten "paholaisen" asuttama kuusi kaadettiin. Työhön kerrotaan tarvitun 8 päivää ja 8 tai 12 haarniskoitua, papin siunaamaa miestä, joista osa joutui toimimaan syöttinä samalla, kun toiset hakkasivat puuta.
Vielä 1900-luvulla Suomen suurimpia kotkia, merikotkia on vainottu yleisesti. Nykyisin merikotka on harvinainen ja rauhoitettu, mutta edelleen Ahvenanmaalla niitä ammutaan luvatta, tai niiden pesiä hävitetään lähes joka vuosi.
