Elia (profeetta)
Wikipedia
Profeetta Elia eli pyhä profeetta Elia Tisbeläinen on sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ja Jeesuksen ajan juutalaisuudessa Mooseksen jälkeen ja hänen rinnallaan tärkein ja arvostetuin profeetta. Elia eli 800-luvulla (eaa) Pohjois-Israelissa Gileadin Tisbessä. Elia vastusti epäjumalanpalvelusta ja sai kuningatar Iisebelin ja Israelin kuninkaan Ahabin vihat niskoilleen. Kun kuningatar yritti surmauttaa hänet, hän nousi taivaaseen tulisissa vaunuissa. Eliasta käytetään Suomessa ortodoksisessa kirkossa myös karjalaista nimeä Ilja.
[muokkaa] Profeetta Elia Raamatussa
Raamatussa on mm. seuraavissa kohdissa mainintoja profeetta Eliaasta:
- 1 Kun 17:1 Elia ennusti Israelia kohtaavan kuivuuden. Saman mainitsevat vielä lähes 1000 vuotta myöhemmin Jeesus (Luuk 4:25) ja hänen veljensä Jaakob (Jaak 5:17).
- 1 Kun 17:2-6: Elia on piilossa Keritinpurolla Herran ja korppien ruokittavana. *
- 1 Kun 17:7-16: Elia on sarpatilaisen lesken luona Sidonissa. Ruoka riittää käsittämättömästi. *
- 1 Kun 17:17-24: Elia herättää henkiin lesken pojan. *
- 1 Kun 18:1-20: Elia palaa kuninkaan luo ja haastaa tämän sekä Baalin ja Astarten profeetat.
- 1 Kun 18:21-46: Karmelinvuorella tapahtuu voimien mittelö Elian ja epäjumalien profeettojen välillä.
Merkillä * merkittyihin kohtiin liittyy Raamatun kertomuksessa ihme (ihmeteko). Mainintoja profeetta Eliaasta on paljon muuallakin Raamatussa
