Carl Saxa

Wikipedia

Carl Saxa (5. tai 28. syyskuuta 1796 – 7. kesäkuuta 1849), suomalaisittain Kaarle, oli suomalainen pappi ja varhainen suomentaja. Hän avusti useita sanomalehtiä runosuomennoksillaan.

[muokkaa] Henkilöhistoria

Carl Saxa syntyi syksyllä 1796, luultavasti Kruunupyyssä, jossa hänen isänsä oli hoidettavana mielisairauden vuoksi. Hänen vanhempansa olivat Suomussalmen kappalainen Carl Saxa ja Maria Magdalena Nylander. Perheeseen syntyi ainakin toinen poika Simon Johan (s. 1892). Uskonnollisesti Saxat olivat herännäisiä.

Carl Saxa kävi Oulun triviaalikoulua vuosina 1810–1815 ja suoritti ylioppilastutkinnon Turussa vuonna 1815. Hän aloitti heti opiskelut Turun akatemiassa. Opiskelujensa aikana Saxa toimi opettajana Kajaanin alialkeiskoulussa vuosina 1817–1819. Papiksi hänet vihittiin 1818 Turussa.

Vuonna 1819 Saxa sai työtä vt. kappalaisena lapsuudenseudultaan Suomussalmelta. Vuonna 1821 hän toimi siellä armovuodensaarnaajana ja seuraavasta vuodesta alkaen kappalaisena. Nousevan kansallisromantiikan innoittamana Saxa keräsi Suomussalmen seuduilta kansanrunoja, jotka olivat painovalmiina 1823. Mielenterveydelliset ongelmat pakottivat Saxan pitämään virkavapaata vuosina 1825–1827, ja hänen runonsa ilmestyivät vasta Zacharias Topelius vanhemman julkaisemina.

Naimisiin Saxa meni Fredrika Svanbergin kanssa 1828. Heille syntyi seitsemän lasta: Maria Helena 1829, Carl Gustaf 1830, Victor Fredrik 1834, Isak Immanuel 1836, Christina Ulrika 1839, Johan Emel 1843 ja Selma Olivia 1845.

Ensimmäiset sanomalehdissä ilmestyneet runot Saxa julkaisi 1820-luvulla. Saxan runot olivat käännöksiä tai mukaelmia ruotsista ja yleensä vahvasti uskonnollishenkisiä. Niitä ilmestyi Oulun Viikko-Sanomissa, Elias Lönnrotin toimittamassa Mehiläisessä ja Turun Viikko-Sanomissa. Mahdollisesti Saxan käsialaa on ensimmäinen Runeberg-suomennos Jouhten, joka ilmestyi 1834 Oulun Viikko-Sanomissa. Lisäksi Saxan runoja oli mukana Frans Isaac Fortellin toimittamassa Koottuja suomalaisia lauluja -sarjan ensimmäisessä ja ainoaksi jääneessä osassa, joka ilmestyi Oulussa 1828.

Saxan kirkollisen uran huipentuma oli nimitys Hyrynsalmen kirkkoherraksi 1846. Viranhoidon hän tosin aloitti vasta kaksi vuotta myöhemmin eikä ehtinyt hoitaa sitä kuin vuoden, koska kuolema päätti hänen elämänsä kesällä 1849.