Biafra
Wikipedia
| Biafran tasavalta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
 |
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| sotilaskuvernööri |
1. Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu 2. Philip Effiong |
||||||
| Pääkaupunki | Enugu |
||||||
| Muita kaupunkeja | Port Harcourt | ||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
km² (sijalla ) |
||||||
| Väkiluku (1967) – väestötiheys – väestönkasvu |
13 500 000 (sijalla ) / km² % ([[]]) |
||||||
| Viralliset kielet | igbo, englanti | ||||||
| Valuutta | Biafran punta (BIAP) | ||||||
| BKT ([[]]) – yhteensä – per asukas |
sijalla |
||||||
| HDI ([[]]) | (sijalla ) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous %, palvelut %, teollisuus % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+0 |
||||||
| Itsenäisyys – julistautui – tunnustettu |
30. maaliskuuta 1967 15. tammikuuta 1970 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
ajoneuvot: lentokoneet: |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+ | ||||||
| Motto | Rauha, yhtenäisyys, vapaus | ||||||
| Kansallislaulu | Land of the rising sun | ||||||
Biafran tasavalta oli lyhytikäinen separatistinen valtio, joka irtosi Nigeriasta. Se perustettiin 30. toukokuuta 1967 ja lakkasi olemasta 15. tammikuuta 1970 sen ylimmän armeijakomennon virallisesti ilmoittaessa antautumisesta Nigerian armeijalle.
Pieni määrä maailman maista tunnusti sen itsenäisyyden, esimerkiksi Etelä-Afrikka, joka tosin sinänsä teki todennäköisesti karhunpalveluksen, koska sen apartheid-politiikan leimaama maine tuskin houkutteli muita Afrikan maita tunnustamaan Biafraa, vaikka olisivatkin olleet sen perustamisajatusten kannalla.
Tammikuussa 1966 ibo-heimon upseerit Nigerian armeijassa yrittivät vallankaappausta, joka oli lyhytikäisyydessään verinen. Touko- ja syyskuussa 1966 Pohjois-Nigeriassa asuneet ibot joutuivat joukkomurhien kohteeksi. Suurin osa Nigerian iboista asuivat senaikaisessa Itä-Nigeriassa, jonka sotilaskuvernöörinä oli ibo everstiluutnantti Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu. Hän julisti alueen itsenäiseksi, pääkaupunkinaan Enugu. Ojukwun joukot aloittivat liittovaltiollisen omaisuuden haltuunoton, kuten esimerkiksi alueelle tulleiden postiautojen valtaamisen.
Nigeria vastasi aluksi taloussaarrolla ja myöhemmin aloitti sotilaalliset toimet. Vihollisuudet alkoivat 6. heinäkuuta 1967. Seuranneessa Biafran sodassa biafralaiset joukot tekivät hyökkäyksiä Nigerian alueelle heinäkuussa ja elokuussa. Myöhemmin nigerialaiset saivat taas yliotteen ja aloittivat maan hitaan vyöryttämisen. Biafran hallitus syytti Nigeriaa nälänhädän ja kansanmurhan käyttämisestä sodan aseena. Kieltämättä todellista siviiliväestön nälänhätää ja lääkepulaa pyrkivät lievittämään useat vapaaehtoisorganisaatiot toimittamalla maahan lääkkeitä ja ruokaa - sekä joidenkin väitteiden mukaan aseita, pääosin ilmasillan välityksellä. Nigerian hallitus syytti Biafran hallitusta myös palkkasoturien palkkaamisesta laajentamaan ja pitkittämään sotaa.
1970 mennessä Biafran väestö kärsi nälänhätää ja sota oli tuhonnut maan perusteellisesti. Taloudellisen ja sotilaallisen romahduksen seuratessa Ojukwu pakeni maasta ja tasavallan maat liitettiin takaisin Nigeriaan. Biafran sodassa epäillään kuolleen noin miljoona ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin. Sota ja etenkin järkyttävien nälänhätäkuvien leviäminen maailmalle vahingoitti Nigerian julkisuuskuvaa maailmalla vakavasti.
Biafran kansallishymnin sävelenä käytettiin Jean Sibeliuksen Finlandiaa.
