Zenon (keisari)

Wikipedia

Zenon juhlii roomalaisessa kolikossa voittojaan.

Imperator Caesar Flavius Zenon Augustus (425—491) oli Itä-Rooman keisari vuosina 474—491. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tarasicodissa.

Tarasicodissa oli kotoisin Isauriasta, nykyisestä Armeniasta. Hän palveli armeijassa keisari Leo I:n aikana. Vuonna 466 Tarasicodissan ansiosta paljastui että magister militumin Asparin poika Ardabur oli petturi. Vuoden 468 epäonnistuneen sotaretken vandaaleja vastaan jälkeen Tarasicodissaa pidettiin Leon parhaimpana kenraalina. Kun Tarasicodissa oli sotimassa Traakiassa, yritti Aspar murhata hänet mutta epäonnistui. Kun hän palasi Konstantinopoliin antoi keisari teloittaa Asparin ja teki Tarasicodissasta magister militumin.

Tämän jälkeen hän myös vaihtoi vanhan nimensä kreikkalaiseen Zenoniin. Vuonna 468 hän meni naimisiin keisarin tyttären Ariadnen kanssa. Vuonna 469 Zenon kukisti vandaalit jotka olivat hyökänneet Epeirokseen. Hän taisteli myös hunneja ja gepidejä vastaan Tonavan vastaisella rajalla.

Zenon ja Ariadne saivat pojan josta tuli Leo II Leo I:n kuoltua tammikuussa 474. Koska Leo II oli liian nuori hallitsemaan pyysivät Ariadne ja hänen äitinsä Verina Leolta että tämä tekisi isästään Zenonista kanssahallitsijansa. Tämä tapahtuikin 9. helmikuuta 474. Leo kuoli pian tämän jälkeen, vain kymmenvuotiaana, 17. marraskuuta.

Zenon ei kuitenkaan ollut suosittu senaatin ja kansan parissa koska häntä pidettiin barbaarina. Tammikuussa 475 Zenon joutui pakenemaan Konstantinopolista kun Verinan veli Basiliskos kapinoi ja julisti itsensä keisariksi. Zenon pakeni Antiokiaan jossa hän vietti 20 kuukautta yrittäessään kerätä ympärilleen kannattajansa. Elokuussa 476 Zenon marssi Konstantinopolia kohti. Hänen armeijansa koostui suurimmaksi osaksi isaurialaisista. Zenon valtasi Konstantinopolin taistelutta ja kenraali Illus loikkasi hänen puolelleen.

Pian tämän jälkeen syrjäytti Odovakar Länsi-Rooman viimeisen keisarin Romulus Augustuluksen. Zenon hyväksyi tapahtuneen. Periaatteessa Rooman valtakunnassa oli taas vain yksi keisari. Zenonilla ei kuitenkaan ollut minkäänlasita valtaa valtakunnan länsiosissa.

Zenon yritti myös sopia rauhasta vandaalien kanssa. Hän tunnusti Geiserikin itsenäiseksi kuninkaaksi ja sai aikaan uskonnonvapauden vandaalien alueilla asuville katolisille. Vuonna 478 Zenonia uhkasi taas uusi kapina. Hänen anoppinsa Verona yritti murhata Illuksen joka oli pettänyt hänen veljensä Basiliskoksen. Mutta Illus osoittautui uskolliseksi ja kukisti kapinalliset. Vuonna 484 Zenonin ja Illuksen välille syntyi riita ja Zenonin oli taas kukistettava kapina. Vuonna 481 Theoderik Suuresta tuli ostrogoottien kuningas. Zenon sai hänet hyökkäämään Italiaan, Odoaceria vastaan.

Zenon kuoli 9. huhtikuuta 491. Koska hänellä ja Ariadnella ei ollut muita lapsia, valitsi hänen leskensä erään Anastasiuksen miehensä seuraajaksi.