Wilhelm Röntgen
Wikipedia
Wilhelm Konrad Röntgen (27. maaliskuuta 1845 – 10. helmikuuta 1923) oli saksalainen fyysikko, joka onnistui 8. marraskuuta 1895 tuottamaan nykyisin röntgensäteinä tunnettua sähkömagneettista säteilyä. Näitä säteitä lähettävää, Röntgenin kehittämää konetta sanotaan röntgenlaitteeksi. Röntgen sai löydöstään maailman ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1901.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Röntgensäteily
- Pääartikkeli: Röntgensäteily
Tehdessään kokeita sähköllä 8. marraskuuta 1895 Röntgen löysi röntgensäteet. Kaksi kuukautta myöhemmin, 5. tammikuuta 1896 itävaltalainen sanomalehti kertoi Röntgenin löytämästä uudenlaisesta säteilystä. Röntgenille myönnettiin lääketieteen kunniatohtorin arvo Würzburgin yliopistosta röntgensäteilyn löytämisen johdosta.
Pierre Curien tavoin Röntgen kieltäytyi hakemasta keksinnölleen patenttia eettisiin syihin vedoten. Palkintosumman hän lahjoitti omalle yliopistolleen, Würzburgin yliopistolle. Röntgen ei edes halunnut säteitä nimettävän hänen mukaansa; anglosaksisissa kielissä säteitä kutsutaankin yhä nykyäänkin X-säteiksi (X-ray).
[muokkaa] Opinnot
Röntgen syntyi saksalaisessa Lennepin kaupungissa. Hänen perheensä muutti Hollantiin, kun hän oli kolmivuotias. Varhaisopintonsa hän kävi Martinus Herman van Doornin instituutissa. Myöhemmin hän siirtyi Utrechtin tekniseen kouluun, josta hänet erotettiin hänen tehtyään pilapiirroksen eräästä opettajasta, vaikka Röntgen kielsikin syyllisyytensä.
Vuonna 1865 hän siirtyi Utrechtin yliopistoon, minkä jälkeen hän aloitti Zürichin polyteknisessä opistossa insinööriopinnot. Hän valmistui yliopistosta vuonna 1869.
[muokkaa] Ura
Vuonna 1874 hän luennoi Strasbourgin yliopistossa ja vuonna 1875 hänet nimitettiin professoriksi Hohenheimin maatalousakatemiaan Württembergissä. Vuonna 1876 hän palasi Strasbourgiin fysiikan professoriksi ja vuonna 1879 hän sai Giessenin yliopiston fysiikan osaston professorin viran. Vuonna 1888 hän sai fysiikan professorin viran Würzburgin yliopistosta ja vuonna 1900 Münchenin yliopistosta Baijerin hallituksen erityisestä pyynnöstä. Siellä hän myös päätti akateemisen uransa.
Marraskuussa 2004 alkuaine numero 111 nimettiin Röntgenin kunniaksi röntgeniumiksi (engl. Roentgenium), lyhenne Rg.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Arno Forsius: Wilhelm Conrad Röntgen (1845–1923) ja röntgensäteet lääketieteessä
- Wilhelm Conrad Rontgen (GFDL)
- The New Marvel in Photography, an article on and interview with Röntgen, in McClure's magazine, Vol. 6, No. 5, April, 1896, from Project Gutenberg
