Visentti

Wikipedia

Visentti Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Heimo: Onttosarviset Bovidae Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae Suku: Biisonit Bison Laji: bonasus

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on sorkkaeläimiin kuuluva märehtijä.

Aikuinen visentti on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300-920 kiloa ja elää Itä-Euroopan metsissä. Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja voi jopa risteytyä sen kanssa, mutta on pienempi ja lyhytkarvaisempi. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään.

Keskiaikaan asti visenttejä on elänyt lähes koko Euroopan alueella. Myös Englannista ja eteläisestä Skandinaviasta on löydetty niiden jäänteitä. Alkuperäinen esiintymisalue on käsittänyt lisäksi ainakin osia länsi-Siperiasta, idempää Euraasiasta tietoja ei ole.

Nykyään visentti on luokiteltu uhanalaiseksi. Visenttien kannat katosivat viime vuosisatoina täysin Euroopasta eikä niitä vuoden 1927 jälkeen enää elänyt luonnossa. Ne selvisivät kuitenkin eläintarhoissa ja palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1951. Nykyään niitä elää eläintarhojen lisäksi vapaana Puolassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Sveitsissä ja Venäjällä. Vuonna 2000 arvioitiin luonnossa elävän 3000 visenttiä, jotka kaikki ovat kahdentoista yksilön jälkeläisiä.

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta visentti.

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.