Ahma
Wikipedia
| Ahma | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Ahma (Gulo gulo) (tunnettu myös nimillä kamppi ja osma) on suurin Suomessa tavattava näätäeläin, hieman mäyrää suurempi. Sen vuorokausirytmi ei ole kiinteä, mutta pääsääntöisesti se liikkuu öisin ja hämärässä. Ei ole kuitenkaan mitenkään harvinaista nähdä ahma liikkeellä myös päivällä.
Ahma voi liikkua paljon. Ruokaa etsiessään se saattaa päivän aikana liikkua jopa 20-40 km. Sen liikkuminen on hidasta, mutta kestävää laukkaa. Vaikka ahma on suurikokoinen, se on hyvin sopeutunut lumessa liikkumiseen sen suurten käpälien ansiosta. Pehmeässä lumessa ahma hyppii aaltomaisesti kuten pienemmätkin näätäeläimet. Suuri koko ei ole ongelma myöskään kiivetessä ja ahma onkin varsin ketterä kiipeilijä. Se kiipeää puuhun tullessaan säikäytetyksi tai leikkiessään. Joskus puusta on pelkästään hyvä tähystää. Joet eivät ole ahmalle este, vaan se ylittää ne tarvittaessa.
Ahmojen sosiaalinen järjestelmä on samanlainen kuin näädällä. Liikkumisalue on laaja eivätkä ne pysty sitä puolustamaan, mutta se merkitään ulosteilla, virtsalla ja perärauhasten eritteillä. Näin eläimet tietävät missä lajitoverit liikkuvat ja osaavat välttää yhteenottoa. Samaa sukupuolta olevat näädät eivät siedä toistensa läsnäoloa alueellaan.
Ahma toimii pääsääntöisesti hajuaistinsa perusteella, sillä sen näkö ja kuulo eivät ole kovinkaan hyvät. Sen sijaan hajuaisti on erittäin kehittynyt. Oma ruokavarasto löytyy talvella helposti metrisen lumipeitteen läpi ja haaskat voidaan vainuta jo kaukaa.
Ahma ei pidä suuremmin ääntä. Siltä voi kuulla lähinnä murinaa ja sähinää.
Ahma saalistaa tilanteen mukaan kaikkia suurehkoja eläimiä kuten hirvieläimiä, kettuja, jäniksiä ja kanalintuja. Pohjoisessa elävien ahmojen pääravintoa ovat porot. Kesäisin sille kelpaavat myös linnunpoikaset ja -munat, pikkujyrsijät sekä marjat. Ahma osaa myös lokkeilla toisilta ja se saakin paljon ruokaa toisilta jääneistä tähteistä, haaskoista sekä sairauteen kuolleista eläimistä.
Pituudeltaan ahma on 65-110 cm, josta häntä on 15-25 cm. Keskimäärin naaras painaa noin 10 kg ja uros 26 kg. Sillä on voimakasrakenteinen ruumis, lyhyet jalat ja leveä, litteä pää. Väriltään ahma on tummanruskea tai ruskeanmusta ja kyljessä sillä on vaaleahko raita. Päässä on vaaleita ja tummia kuvioita ikään kuin sillä olisi naamio. Kaulassa ja rinnassa voi olla vaaleita läikkiä. Ahma vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa: touko-kesäkuussa sekä syys-lokakuussa.
Poikasia ahma tekee helmi-maaliskuussa ja tavallisesti niitä syntyy kerrallaan yhdestä kolmeen. Vastasyntynyt poikanen painaa noin 100 g ja on sokea. Niitä peittää ohut vaalea karva. Poikasten silmät avautuvat tavallisesti neljän viikon iässä ja pesästään ne tulevat ulos noin kahden kuukauden ikäisinä. Ahma synnyttää poikaset syvälle lumikinokseen kaivettuun onkaloon johon voi johtaa yksi tai useampia käytäviä. Käytäväverkosto voi olla sivukäytävineen, varastoineen ja käymälöineen kymmeniä metrejä pitkä.
Kuten eläimillä yleensä, myös ahmalla kuolleisuus on suuri juuri nuorilla ahmoilla ja normaali elinikä on 5-8 vuotta. Täysikasvuiseksi päästyään se voi elää jopa 12-14 vuotiaaksi.
