Vasenkätisyys
Wikipedia
Vasenkätiset ovat henkilöitä, jotka ovat taipuvaisia käyttämään arkisissa askareissaan enemmän vasenta kuin oikeaa kättään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vaikea määritelmä
Vasenkätisiksi luokitellaan normaalisti ne henkilöt, jotka ovat taipuvaisia käyttämään arkisissa toimissaan enemmän vasenta kuin oikeaa kättään. Tyypillisesti kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kummalla kädellä henkilö kirjoittaa. Se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen indikaattori, sillä etenkin aiemmin vasenkätiset usein pakotettiin vaihtamaan kirjoituskättään koulussa. Jotkut ovat saattaneet ryhtyä kirjoittamaan oikealla kädellä myös siksi, että kirjoitettaessa vasemmalta oikealle se on yleensä helpompaa oikealla kuin vasemmalla kädellä.
On myös hankala yksiselitteisesti määritellä, milloin henkilö on vasenkätinen. Useimmat ihmiset käyttävät molempia käsiään ja saattavat toisissa tilanteissa käyttää oikeaa ja toisissa vasenta kättään. Pieni osa ihmisistä on molempikätisiä, ja voi useissa tilanteissa käyttää yhtä hyvin kumpaa tahansa kättä. Usein tällaiset ihmiset ovat tosin vasenkätisiä, jotka ovat harjoittaneet oikeaa kättään helpottaakseen jokapäiväistä elämäänsä.
[muokkaa] Suuri vähemmistö
Vasenkätisyyttä ei yleensä tilastoida mitenkään, joten vasenkätisten määrästä voidaan esittää vain arvioita. Arviot vaihtelevat viidestä jopa yli 20 prosenttiin väestöstä yleisimmin viitattujen lukujen ollessa 10—13 prosenttia. Yleensä nämä luvut pohjautuvat Yhdysvalloissa tai Yhdistyneessä Kuningaskunnassa tehtyihin tutkimuksiin. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että vasenkätisten määrä vaihtelee maittain ja kulttuuripiireittäin. Useimpien arvioiden mukaan miesten keskuudessa vasenkätisten osuus on jonkin verran suurempi kuin naisten keskuudessa.
[muokkaa] Vasenkätisyyden etuja ja haittoja
Koska valtaosa ihmisistä on oikeakätisiä, kohtaavat vasenkätiset usein ongelmia päivittäisessä elämässään. Monet laitteet on suunniteltu käytettäväksi oikealla kädellä ja usein esineiden, tavaroiden ja huonekalujen sijoittelussa on ajateltu lähinnä oikeakätisiä. Usein vaikeudet johtuvat vain huonosta suunnittelusta: useimmat laitteet ja toimintaympäristöt voi toteuttaa siten, että niitä voivat käyttää yhtä hyvin oikea- kuin vasenkätiset.
Joissain tilanteissa vasenkätisyydestä on myös etua. Monissa sellaisissa urheilulajeissa, joissa kaksi vastustajaa ottelee vastakkain, vasenkätinen voi käyttää hyödykseen sitä, että vastustaja on yleensä vähemmän harjaantunut kohtaamaan vasen- kuin oikeakätisiä vastustajia. Tällaisia lajeja ovat muun muassa tennis, paini ja nyrkkeily. Arvellaan jopa vasenkätisyyden säilyneen evoluution paineessa juuri siksi, että vasenkätisyys on ollut eduksi taistelutilanteissa.
Joskus harvoin myös laitteet tai muut toimintaympäristöt on toteutettu vasenkätisiä suosivalla tavalla. Esimerkiksi Helsingin vanhoissa nivelraitiovaunuissa hallintalaitteet on sijoitettu siten, että vasenkätisyydestä on selvää etua.
Usein väitetään vasenkätisten olevan keskimääräisesti oikeakätisiä lahjakkaampia useissa eri asioissa, mutta tutkimustulokset eivät tue tätä väitettä. Vasenkätisten osuus tieteen ja taiteen huippulahjakkuuksien joukossa on kuitenkin silmiinpistävän suuri. Onkin väitetty, että vasenkätisillä lahjakkuus olisi ääreytyneempää kuin oikeakätisillä: yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan myös yhteiskunnasta syrjäytyneiden joukossa vasenkätisten osuus on poikkeuksellisen suuri. Väitettä lahjakkuuden ääreytymisestä ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettu.
Vasenkätiset elävät keskimäärin usean vuoden lyhyemmän ajan kuin oikeakätiset. Syytä tähän ei varsinaisesti tiedetä, mutta oikeakätisestä toimintaympäristöstä johtuvaa suurempaa onnettomuusriskiä pidetään yhtenä selittävänä tekijänä.
Monesti arkikielessä oikeaa aivopuoliskoa (joka ohjaa vasenta puolta kehosta) pidetään intuitiivisena, luovana ja tunteellisena ja vasenkätisillä tämän aivopuoliskon osuutta pidetään korostuneena, mikä selittäisi vasenkätisten lahjakkuutta. Tälle ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Vasemman ja oikean aivopuoliskon toiminta on vasen- ja oikeakätisillä samanlaista yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Noin 10-15 %:lla vasenkätisistä kielikeskus on jakautunut molempien aivopuoliskojen välille, kun se muilla vasenkätisillä ja kaikilla oikeakätisillä sijaitsee ainoastaan vasemmassa aivopuoliskossa. Tällä ei kuitenkaan tunnu olevan merkitystä kielellisten kykyjen kannalta, mutta esimerkiksi aivohalvauksen sattuessa kielikeskukseen voi tällainen jakautunut kielikeskus säilyttää kielelliset kyvyt tavallista paremmin.
[muokkaa] Erilainen suhtautuminen eri kulttuureissa
Monissa kulttuureissa on voimakkaita vasenkätisyyteen liittyviä ennakkoasenteita. Uskonnolliset fundamentalistit esim. islamissa suhtautuvat vasenkätisyyteen usein epäilevästi ja arvelevat sen johtuvan paholaisen vaikutuksesta. Intiassa taas vasenta kättä pidetään likaisena, ja se onkin varattu esimerkiksi alapään hygienian hoitoon. Siksi esimerkiksi syömistä vasemmalla kädellä ei pidetä hyväksyttävänä. Steiner-pedagogiikassa taas vasenkätisyyden arvellaan johtuvan liiallisesta työnteosta edellisessä elämässä.
Monien kielten vasenta tarkoittavalla sanalla on kielteisiä sivumerkityksiä, jotka liittyvään pimeyteen, pahuuteen, väärään tai epämääräisyyteen. Myös suomessa ”vasen” asettuu ”oikean” vastinpariksi samalla tavoin kuin ”väärä” antaen sen kuvan, ettei se ole yhtä oikea kuin ”oikea”.
- Esimerkiksi viroksi vasen on vasak ja oikea on parem.
Nykyajan modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa vasenkätiset eivät normaalisti ole mitenkään erikoisessa asemassa muihin ihmisiin. Heidän erikoisuuteensa suhtaudutaan useimmiten enemmänkin kiinnostuneesti kuin paheksuen.
