Uzbekki
Wikipedia
| Uzbekki | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | O‘zbek, Ўзбек, أۇزبېك |
| Englanti | Uzbek |
| Ranska | ouzbek |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Aasia |
| Virallinen kieli | Uzbekistan |
| Puhujia | 18 500 000 |
| Sija | 53 |
| Kirjaimisto | latinalainen, Kiinassa asuvilla puhujilla arabialainen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | altailaiset kielet |
| Kieliryhmät | turkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | uz |
| ISO 639-2 | uzn |
| SIL | uzb |
| Ohje | |
Uzbekki on turkkilainen kieli. Sitä puhuvat äidinkielenään uzbekit. Sille läheisintä sukua on uiguurin kieli. Uzbekin kielellä on puhujia laajalla alueella Keski-Aasiassa.
Uzbekin kielellä on virallisen kielen asema Uzbekistanissa. Sen lisäksi se on tärkeä vähemmistökieli Tadžikistanissa, jossa tadžikkilais-uzbekkilainen kaksikielisyys on yleistä, ja maan virallisen kielen erot Iranin farsista selittyvät nimenomaan uzbekin kielen vaikutuksella. Kieltä puhuu äidinkielenään noin 18 500 000 ihmistä. Kieltä kirjoitettaessa käytettiin vuoteen 1992 saakka kyrillisiä kirjaimia. Nykyään sitä kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla kirjaimilla. Kiinassa elävät uzbekin puhujat kirjoittavat kieltä kuitenkin arabialaisilla kirjaimilla.
Uzbekin kielellä on useita alueellisia murteita, jotka vaihtelevat paljon.
[muokkaa] Kielen kirjoitus
Vuoteen 1924 saakka kaikkia Keski-Aasian kieliä kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla. Vuosina 1924-1940 uzbekkia kirjoitettiin roomalaisella aakkostolla, kunnes Stalinin vallan aikana annettiin käsky käyttää kyrillistä aakkostoa. Kyrillisen käyttö jatkui virallisena vuoteen 1992. Nykyisin virallinen suositus on roomalaisten aakkosten käyttö, vaikkakin kyrillistä kirjaimistoa näkee edelleen yleisesti käytössä. Xinjiangin provinssissa Kiinassa uzbekkia, kuten myös sukulaiskieli uiguuria, kirjoitetaan käyttäen muokattua persialais-arabialaista järjestelmää. Seuraavassa taulukossa vierekkäin neuvostoajan kyrillinen ja roomalainen aakkosto sekä Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA).
| Kyrillinen | Roomalainen | IPA |
|---|---|---|
| а | a | /a, æ/ |
| б | b | /b/ |
| в | v | /w/ |
| г | g | /g/ |
| д | d | /d/ |
| е | (y)e | /(j)e/ |
| ё | yo | /jo/ |
| ж | j | /dʒ/ |
| з | z | /z/ |
| и | i | /i, ɨ/ |
| й | y | /j/ |
| к | k | /k/ |
| л | l | /l/ |
| м | m | /m/ |
| н | n | /n/ |
| о | o | /ɒ/ |
| п | p | /p/ |
| р | r | /r/ |
| с | s | /s/ |
| т | t | /t/ |
| у | u | /u, y/ |
| ф | f | /ɸ/ |
| х | x | /χ/ |
| ч | ch | /tʃ/ |
| ш | sh | /ʃ/ |
| ъ | ’ | /ʔ/ |
| э | e | /e/ |
| ю | yu | /ju/ |
| я | ya | /ja/ |
| ў | o‘ | /o, ø/ |
| қ | q | /q/ |
| ғ | g‘ | /ʁ/ |
| ҳ | h | /h/ |
| Turkkilaiset kielet |
| azeri | baškiiri | gagauzi | hakassi | haladži | jakuutti | karaiimi | karakalpakki | karatšai-balkaari | kaškai | kazakki | krimintataari | kumykki | nogai | salari | šoori | tataari | tofa | tšuvassi | turkki | turkmeeni | tuva | uiguuri | uzbekki |
