Työministeriö
Wikipedia
Työministeriö on suomalainen ministeriö, jonka tehtävänä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan työministeriön toimialaan kuuluvat:
- työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu
- työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- maahanmuutto, pakolaisuus ja paluumuutto
- rasismin ehkäisy ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen
- siviilipalvelus
[muokkaa] Historia
Työministeriö perustettiin vuonna 1970, jolloin silloinen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia. Kahtiajaossa syntyivät liikenneministeriö ja työvoimaministeriö, jonka nimi lyheni työministeriöksi 1.6.1989. Työvoimaministeriö aloitti Koiviston 1. hallituksen loppuvaiheissa. Ensimmäinen työvoimaministeri oli veteraanipoliitikko Veikko Helle, joka ehti toimia virassaan vain 75 päivää ennen Koiviston hallituksen työn päättymistä vaalien myötä. Helle piti hallussaan samaa salkkua myös Karjalaisen II:ssa (1970-1971), Paasion II:ssa (1972) ja Sorsan III:ssa (1982-1983). Hän ei ministeripäivien määrässä pärjää monellekaan kollegalleen, mutta on ykkönen eri hallituksien määrässä työministeriön salkunhaltijana. Nykyinen työministeri Tarja Filatov on hallinnut salkkuaan kolmen eri hallituksen aikana.
Suomen historian monista lamakausista huolimatta työministerin pesti ei ole ollut tuulinen. Ministeri on vaihtunut kesken hallituskauden vain kolmesti: viimeksi helmikuussa 2000, kun SDP kierrätti ministereitään ulkoministeri Tarja Halosen tultua valituksi tasavallan presidentiksi.
Työministeriötä ovat perinteisesti hallinneet joko vasempaa laitaa (SDP, SKDL) tai poliittista populismia edustavat, useiden vasemmiston ideologioiden kanssa yhteneväiset, ns. pienen ihmisen puolella olevat puolueet (SMP). Vain kahdesti aikaisemmin salkku on ollut poliittisessa hallituksessa porvaripuolueen hallussa. Vuosina 1976-1977 paikalla oli edellisen hallituksen opetusministeri ja poliitikon uraansa aloitellut nuori Paavo Väyrynen. Ahon lama-ajan porvarihallituksessa työministerinä istui Kokoomuksen Ilkka Kanerva.
[muokkaa] Ministerit
Työvoimaministeri 1970 - 1989
Työministeri 1989 -
Vuodet | Ministeri | Puolue | Hallitus | Eron syy | Huom! |
---|---|---|---|---|---|
1970 | Veikko Helle | SDP | Koivisto I | Hallitus vaihtui | |
1970 | Esa Timonen | Keskusta | Aura I | Hallitus vaihtui | Ammattiministerinä |
1970 - 1971 | Veikko Helle | SDP | Karjalainen II | Hallitus vaihtui | |
1971 - 1972 | Keijo Liinamaa | SDP | Aura II | Hallitus vaihtui | Ammattiministerinä |
1972 | Veikko Helle | SDP | Paasio II | Hallitus vaihtui | |
1972 - 1975 | Valde Nevalainen | SDP | Sorsa I | Hallitus vaihtui | |
1975 | Ilmo Paananen | SDP | Liinamaa I | Hallitus vaihtui | Ammattiministerinä |
1975 - 1976 | Paavo Aitio | SKDL | Miettunen II | Hallitus vaihtui | |
1976 - 1977 | Paavo Väyrynen | Keskusta | Miettunen III | Hallitus vaihtui | |
1977 - 1979 | Arvo Aalto | SKDL | Sorsa II | Hallitus vaihtui | |
1979 - 1981 | Arvo Aalto | SKDL | Koivisto II | ||
1981 - 1982 | Jouko Kajanoja | SKDL | Koivisto II | Hallitus vaihtui | |
1982 | Jouko Kajanoja | SKDL | Sorsa III | SKDL lähti hallituksesta armeijan hankintamäärärahoista syntyneen kiistan vuoksi | |
1982 - 1983 | Veikko Helle | SDP | Sorsa III | Hallitus vaihtui | |
1983 - 1987 | Urpo Leppänen | SMP | Sorsa IV | Hallitus vaihtui | |
1987 - 1991 | Matti Puhakka | SDP | Holkeri I | Hallitus vaihtui | 1.6.1989 alkaen työministeri |
1991 - 1995 | Ilkka Kanerva | Kokoomus | Aho I | Hallitus vaihtui | |
1995 - 1999 | Liisa Jaakonsaari | SDP | Lipponen I | Hallitus vaihtui | 1. nainen virassa |
1999 - 2000 | Sinikka Mönkäre | SDP | Lipponen II | Nimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriksi | |
2000 - 2003 | Tarja Filatov | SDP | Lipponen II | Hallitus vaihtui | |
2003 | Tarja Filatov | SDP | Jäätteenmäki I | Hallitus vaihtui | |
2003 - | Tarja Filatov | SDP | Vanhanen I | Hallitus vaihtui |