Tristan da Cunha
Wikipedia
Tristan da Cunha on tuliperäinen saari keskellä Etelä-Atlanttia lähestulkoon Etelä-Amerikan ja Afrikan mantereiden puolivälissä. Tarkka sijainti on 37,08° eteläistä leveyttä ja 12,28° läntistä pituutta. Saari kuuluu Isolle-Britannialle ja sieltä on matkaa lähimmälle asutulle Saint Helenan saarelle 2000 kilometriä, jonka hallinnon alainen se on.
Saaren sijainti kaukana mantereista ja muista saarista keskellä valtamerta tekee siitä yhden maailman eristyneimmistä paikoista. Melkein koko saari koostuu tulivuoresta, joka vuonna 1961 purkautui aiheuttaen muutaman sadan ihmisen evakuoinnin Isoon-Britanniaan, joista useimmat ovat kuitenkin palanneet. Saarelle on äärimäisen vaikea päästä johtuen saaren lähes täydellisestä eristyneisyydestä mutta myös sen vuoksi, että saarta ympäröivät yli 600 metriä korkeat kallionjyrkänteet. Saarella ei ole lentokenttää.
Tristan da Cunhan pääkaupunki on Edinburgh, ja saaren asukkaita kutsutaan tristanilaisiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Nimeä 'Tristan da Cunha' käytetään myös saaristosta, joka koostuu seuraavista saarista:
- Tristan da Cunha, 98 km², 300 as.
- Inaccessible Island
- Nightingale Islands
- Nightingale Island
- Middle Island,
- Stoltenhoff
- Gough Island (Diego Alvarez)
Inaccessible Island ja Nightingale Islands ovat pääsaaresta 35 kilometriä lounaaseen ja Gough Island 395 kilometriä etelä-kaakkoon. Pääsaari on melko vuoristoinen; ainoa tasainen seutu on pääkaupungin Edinburghin alue luoteisrannikolla. Korkein kohta, Queen Mary's Peak (2010 m), on talvella lumen peitossa. Saariryhmän muut saaret ovat asumattomia, lukuun ottamatta Gough Islandin sääasemaa, jota ovat pyörittäneet eteläafrikkalaiset vuodesta 1956.
Tristan da Cunha on jättiläisalbatrossin pesimäaluetta.
[muokkaa] Historia
Saariryhmän löysi vuonna 1506 portugalilainen Tristão da Cunha, joka nimesi pääsaaren nimensä mukaan, vaikkakaan ei itse pääsyt miehineen nousemaan maihin. Alkuperäinen nimi Ilha de Tristão da Cunha muutettiin myöhemmin englanninkieliseen muotoon Tristan da Cunha Island. Ensimmäisen saariryhmän varsinaisen tutkimuksen teki ranskalainen fregatti L'Heure du Berger, jolloin saarten rantoja kartoitettiin.
Ensimmäinen asukas oli Yhdysvaltalainen Jonathan Lambert, joka saapui saarelle vuonna 1810.
Vuonna 1815 Iso-Britannia otti muodollisesti saaret haltuunsa, suurimmaksi osin siksi, etteivät ranskalaiset voisi käyttää niitä tukikohtana pelastaakseen Napoleon Bonaparten, jota pidettiin vankina Saint Helenan saarella.
[muokkaa] Väestö
Tristan da Cunhalla asuu noin 300 ihmistä, joista kaikilla on joku seitsemästä siellä käytössä olevasta sukunimestä, vaikkakaan sukunimiä ei siellä tavallisesti käytetä. Asukkaat puhuvat äidinkielenään englantia ja ovat uskonnoltaan anglikaaneja.
Saarella esiintyy joitain perinnöllisiä sairauksia, kuten astmaa ja kaihia, johtuen pääasiassa väistämättömistä avioliitoista keskenään jossain määrin sukua olevien, esimerkiksi pikkuserkkujen muodostamien parien välillä. Melkein kaikki asukkaat työskentelevät saaren paikallishallinnon palveluksessa. Kaikki halukkaat voivat 16 vuotta täytettyään jatkaa opintojaan Iso-Britanniassa. Saariryhmä on melko pitkälle omavarainen ja sinne saapuu yksi laiva vain joka kolmas tai neljäs kuukausi tuoden tarvikkeita ja uutisia ulkomaailmasta.
Väestön vähäisyyden vuoksi saarella ei ole kuin yksi koulu, yksi sairaala, yksi posti, yksi museo, yksi kahvila, yksi pubi ja yksi uima-allas. Saarelle ei ole sen vuoristoisuuden vuoksi voitu rakentaa lentokenttää, ja ainoa satamakin on vain pieni kalastussatama. Sanomalehtiä on yksi, nimeltään Tristan Times. Televisiolähetyksiä ei saarella ole.
Saarelaisten suurin tulonlähde on postimerkkikokoelmien myynti postimerkkien keräilijöille, pääasiassa Yhdysvaltoihin. Toinen pääelinkeino on hummerien pyynti, josta tulevat saaliit viedään Japaniin ja Yhdysvaltoihin.
Saaren asukkaat ovat Kansainyhteisön jäseniä.
