Toveri

Wikipedia

Toveri (venäjän sanasta товарищ [tə'varʲiɕː], tovarištš) tarkoittaa kumppania, seuralaista tai ystävää, mutta sillä on myös vasemmistolaisesti värittynyt merkitys. Nimitys tunnetaan kautta maailman vasemmistopuolueissa tapana puhutella toista aateveljeä.

Toveriksi kutsuminen esitetään osoituksena siitä, että aateveljet ovat keskenänsä samanarvoisia ja tittelit heitetään nurkkaan. Toveri-nimitystä käytettiin laajasti entisessä Neuvostoliitossa ja käytetään yhä vasemmistopuolueissa. Varsinkaan yhdyssanoissa toveri ei viittaa vasemmistoon; koulutoveri tai puoluetoveri ovat neutraaleja termejä, toisaalta luokkatoveri viittaa luokkajakoon. Nykyään Venäjällä sillä on myös sama merkitys kuin muissakin maissa.

Tasa-arvoisten termien käyttö lähtee Ranskan vallankumouksesta, kun aatelisarvot lopetettiin ja vallankumoukselliset alkoivat nimittää toisiaan kansalaisiksi (citoyen(ne)) kuninkaan alamaisten sijaan. Esimerkiksi syrjäytettyä kuningas Ludvig XVI:ta puhuteltiin nimellä Citoyen Louis Capet hänen valta-asemansa menetyksen korostamiseksi. Ranskassa termi camarade oli käytössä jo 1790. ("1790, sens polit." - Larousse Dictionnaire d'Étymologie, Paris, 2001.)

Sosialistiliikkeen kehittymisen myötä alettiin etsiä termiä herroille ja rouville. Englannissa käytettiin termiä comrade ensi kertaa sosialistilehdessä Justice.

Venäjän vallankumouksen jälkeen etenkin bolševikit viljelivät venäjänkielistä termiä tovarištš aatelisarvojen lakkauttamisen jälkeen. Sisällissodan aikana valkoiset käyttivät termiä halventavassa merkityksessä puna-armeijasta ja neuvostoista.

Toveri on ollut käytössä myös ns. oikeistoradikalismia edustavien liikkeiden keskuudessa. Fasismia ja kansallissosialismia maailmankuvanaan pitävien keskuudessa on ollut ja on edelleen yleistä, kutsua toisia puolueen jäseniä tai saman maailmankuvan jakavia tovereiksi.