Tammihiiri
Wikipedia
| Tammihiiri | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 1. Unikeko (Glis glis) vasemmalla ja 2. tammihiiri (Eliomys quernicus) oikealla |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Tammihiiri (Eliomys quercinus) on jyrsijä, joka kuuluu unikekojen heimoon. Se viettää talven siilin tavoin horroksessa. Suomessa tammihiiriä on hyvin vähän.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Tammihiiren levinneisyysalue ulotuu idässä Uralille ja etelässä Pohjois-Afrikkaan. Suurin esiintymä Suomessa on Heinolan lähettyvillä.
[muokkaa] Tuntomerkit
Tammihiiri on hieman pienikokoisempi kuin isorotta. Tammihiiri on 9-13 cm pitkä ja häntä on 9-12 cm. Paino vaihtelee 25-140 g väliltä. Tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat musta naamakuvio, valkea vatsa sekä paksu häntä, jonka on päässä kärkitupsu.
[muokkaa] Elinympäristö
Tammihiiret elävät eritoten rehevillä järvilehdoilla, mutta niitä tavataan myös jäkälämänniköissä. Etenkin Keski-Euroopassa tammihiirtä on tavattu myös ihmisasutusten läheltä.
[muokkaa] Ravinto
Luonnossa tammihiiri syö marjoja, hedelmiä, silmuja, siemeniä, erilaisia toukkia sekä hyönteisiä. Joskus ne saattavat napata jopa linnunpoikasia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tammihiiret parittelevat toukokuun lopuilla, ja noin kuukauden kantoajan jälkeen naaras synnyttää 2-8 poikasta. Poikaset kehittyvät hitaasti ja lähtevät emon luota vasta loppukesällä. Keski-Euroopassa tammihiirille saattaa syntyä kaksikin poikuetta kesän aikana.
[muokkaa] Elintavat
Tammihiiri kiipeilee mielellään ja käyttäytyy kuin orava. Se nukkuu päivisin häntään kietoutuneena ontossa puussa, linnunpöntössä tai vanhassa oravanpesässä.
[muokkaa] Lisätietoa
Tammihiirtä on kuvattu säyseäksi eläimeksi, joka ei kavahda ihmisen läheisyyttä.
