Supernovajäänne

Wikipedia

Keplerin supernovan jäänne, SN 1604.

1987A supernovajäänne.

Supernovajäänne (SNR) on sumu, joka syntyy tähden räjähtäessä supernovana. Räjähdys voi johtua kahdesta eri syystä. Massiivinen tähti voi lopettaa fuusioenergian tuottamisen ytimessään ja romahtaa sisäänpäin oman painovoimansa vaikutuksesta. Toinen mahdollisuus on, että valkoinen kääpiö kerää toiselta tähdeltä niin paljon materiaalia, että se saavuttaa kriittisen massan ja romahtaa neutronitähdeksi. Kummassakin tapauksessa tuloksena on supernova. Räjähdyksen voimasta tähdestä poistuva materiaali muodostaa laajentuvan kaasupilven, jonka me näemme supernovajäänteenä.

Ehkä kaikkein tunnetuimpia ja eniten havaittuja supernovajäänteitä on SN 1987A, tuore jäänne Suuressa Magellanin pilvessä. SN 1987A on myös meitä lähin supernova sitten Johannes Keplerin vuoden 1604 supernovan SN 1604. Muita tunnettuja supernovajäänteitä ovat Messierin luettelon ensimmäinen kohde Rapusumu, vuoden 1054 supernova. Vuoden 1572 supernovan SN 1572 jäänne on nimetty sitä havainnoinneen Tyko Brahen mukaan.

Aurinko on vanhan supernovajäänteen sisällä ns "paikallisessa kuumassa kuplassa" jossa on hyvin harvaa, kuumaa tähtienvälistä kaasua.

[muokkaa] Katso myös

• Planetaarinen sumu