Suomen Rajavartiolaitos

Wikipedia

Rajavartiolaitos on sisäasiainministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Sen päätehtävät ovat rajavalvonta maarajoilla sekä merialueella ja rajatarkastukset ylityspaikoilla, satamissa ja lentokentillä. Tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä. Rajavartiosto osallistuu myös pelastustoimiin merellä ja erämaissa. Meripelastuspalvelun johtaminen, järjestelyt ja suorittaminen on eräs rajavartiolaitoksen näkyvimpiä tehtäviä. Näitä tehtäviä se suorittaa merivartiostojen vartiolaiva- sekä -venekalustolla sekä vartiolentueen meripelastushelikopterein. Schengenin sopimuksen myötä varsinainen rajavalvonta on keskittynyt lähinnä sopimuksen kattaman alueen ulkorajalle. Suomessa tämä tarkoittaa Venäjän-vastaista rajaa ja merirajaa.

Sisällysluettelo 1 Organisaatio 2 Rajavartiolainsäädäntö 3 Henkilöstö 4 Kalusto 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Organisaatio

Rajavartiolaitos koostuu esikunnasta, Raja- ja Merivartiokoulusta sekä seitsemästä hallintoyksiköstä, jotka toteuttavat käytännön rajavalvontaa:

• Lapin rajavartiosto
• Kainuun rajavartiosto
• Pohjois-Karjalan rajavartiosto
• Kaakkois-Suomen rajavartiosto
• Suomenlahden merivartiosto
• Länsi-Suomen merivartiosto
• Vartiolentolaivue (Helsingin vartiolentue, Turun vartiolentue ja Rovaniemen vartiolentue)

Hallintoyksiköt vastaavat asemaltaan käytännössä Puolustusvoimien joukko-osastoja ja niiden komentajat ovat yleensä sotilasarvoltaan everstejä tai kommodoreja. Vartiolentolaivuetta lukuun ottamatta hallintoyksiköt jakautuvat edelleen raja- tai merivartioalueisiin, joilla on alaisinaan yhteensä 63 vartioasemaa.

Rajavartiolaitos on rauhan aikana sisäministeriön alainen hallinnollisissa asiossa, mutta sen sotilaskäskyasiat, mm. upseerinimitykset, kuuluvat presidentin toimivaltaan. Mahdollisen kriisin sattuessa rajavartiolaitos liitettäisiin osittain tai kokonaan Puolustusvoimiin. Todennäköistä on, että liitos tehtäisiin mahdollisimman myöhään, sillä ainakin Puolustusvoimien entisen asessorin Katariina Buure-Hägglundin mukaan Puolustusvoimiin liitetyt rajavartiolaitoksen osat menettäisivät poliisivaltuutensa.

Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajavartiostoihin sekä Raja- ja Merivartiokouluun kuuluu osana rajajääkärikomppania, joka antaa varusmieskoulutusta rajavartiolaitokseen varusmiespalvelustaan suorittamaan määrätyille asevelvollisille. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on hyvä fyysinen kunto. Tyypillisesti rajavartiostojen varusmiehet, rajajääkärit, koulutetaan sissi- ja tiedustelutoimintaan, joka olisi rajavartiostojen tehtävä laajamittaisen maahanhyökkäyksen sattuessa niillä alueilla, jotka ovat vihollisen hallussa. Lisäksi rajajääkäreille koulutetaan perusteet kriisiolojen rajavartioinnista vakinaisen henkilökunnan apuna.

Vuonna 2005 tehdyllä sisäasiainministeriön päätöksellä Kainuun rajajääkärikomppania lakkautetaan vuoteen 2008 mennessä ja Lapin rajajääkärikomppania supistetaan rajajääkäriosastoksi.

[muokkaa] Rajavartiolainsäädäntö

Syyskuun 2005 alusta astui voimaan uusi rajavartiolainsäädäntö, joka laajentaa Rajavartiolaitoksen valtuuksia ja toiminta-aluetta. Aikaisemmin rajavartiolaitoksen oikeudet olivat voimassa ainoastaan sen toimialueella, joka käsitti lähinnä rajaseudun kunnat ja merten rannikot taajamien ulkopuolella. Uudessa lainsäädännössä toimivaltaa ei ole rajattu alueellisesti vaan tehtävän mukaan. Rajavartiolaitokselle on annettu oikeus toimia siellä, missä tämä on tarkoituksenmukaista rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Rajavartiolaitoksella on rajoitetut poliisivaltuudet. Rajavartiolaitoksen henkilökunnalla on oikeus käyttää tarpeellista voimaa järjestyksen ja yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi rajanylityspaikoilla, omissa toimipaikoissaan sekä muualla, missä poliisia ei ole riittävän nopeasti saatavilla. Rajavartiolaitosta voidaan käyttää varsinaisen raja-alueen ulkopuollellakin yleisen järjestyksen palauttamiseen poikkeustilanteessa. Rajavartiolaitoksella on oikeus myös suorittaa useimpien rajaliikenteeseen liittyvien rikosten esitutkinta ja käyttää tässä tarkoituksessa useimpia poliisin pakkokeinoja, puhelinkuuntelua ja peitetoimintaa lukuun ottamatta. Rajavartiolaitoksen päällikkötason virkamiehillä on lisäksi pidätysoikeus.

Rajavartiolaitoksen omaan toimintaan liittyy erikoisuutena rajatarkastus, joka toteutetaan pelkästään rajanylitysaikeen tai rajanylityksen perusteella ilman rikosepäilyä. On huomattava, että rajatarkastuksen perusteena toimii jo aie: rajan ylitystä yrittävä henkilö voidaan tarkastaa, vaikka hän luopuisikin aikeestaan jouduttuaan rajatarkastuksen kohteeksi. Rajatarkastuksessa varmistetaan rajanylittäjän henkilöllisyys sekä se, että hänellä ei ole mukanaan kiellettyjä esineitä tai aineita.

Rajavartiolaitoksen toimintaan sotilasviranomaisena liittyy lakiuudistuksessa annettu oikeus sulkea yleisöltä Rajavartiolaitoksen varuskunta-alueet ja toimipaikat. Jokaisella vähintään kapteenin arvoisella rajaupseerilla on lisäksi oikeus sulkea väliaikaisesti sotilaallisessa käytössä oleva harjoitusalue.

[muokkaa] Henkilöstö

Rajavartiolaitos rekrytoi jatkuvasti uusia rajamiehiä. Uudet rajamiehet, jotka on juuri nimitetty nuoremman rajavartijan virkaan, koulutetaan Imatralla Raja- ja merivartiokoulussa kuuden kuukauden (tulevaisuudessa vuoden) mittaisella kurssilla. Kurssin jälkeen nuoremmat rajavartijat palvelevat 3-4 vuotta rajavartiostoissa. Tämän jälkeen suoritetaan peruskurssin toinen vaihe, joka antaa pätevyyden vanhemmaksi rajavartijaksi. Kymmenkunta vuotta palvelleet rajavartijat suorittavat täydennyskurssin, jonka parhaat koulutettaan ylirajavartijoiksi jatkokurssilla.

Rajavartijan yleiset pätevyysvaatimukset ovat:

• Vähintään reservin aliupseerin koulutus (ei koske ahvenanmaalaisia)
• Ylioppilastutkinto tai vähintään kaksivuotinen ammattitutkinto
• Vähintään B-ajokortti

Fyysiselle kunnolle asetetut vaatimukset olivat vuonna 2005:

• Cooperin testin tulos 2500 m (naisilla 2300 m)
• 200 m uinti 6 minuutissa
• Näön tarkkuus kummassakin silmässä lasien kanssa väh. 1.0 ja 0.7 ilman laseja
• Normaali väri- ja kuuloaisti
• Ei kroonista ihottumaa tai haittaavaa allergiaa
• Ei herkästi oireilevaa laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa
• Palveluskelpoisuusluokka A (ahvenanmaalaisilla vastaava terveys ja kunto)

Rajavartiolaitoksen johtotehtävissä toimivat upseerit, jotka ovat saaneet nelivuotisen koulutuksensa Maanpuolustuskorkeakoulun rajavartiolinjalla. Palveluksessa on myös opistoupseereja, joiden koulutus on kuitenkin lopetettu. Teknisissä tehtävissä työskentelee n. 60 erikoisupseeria ja erilaisissa huolto- ja toimistotehtävissä n. 500 siviiliä. Lisäksi Rajavartiolaitoksella on pieni varusmiesten joukko neljässä paikassa sijaitsevissa Rajajääkärikomppanioissa.

[muokkaa] Kalusto

• Helikopterit
  • Agusta AB 206 Jet Ranger
    • OH-HRG
    • OH-HRH
    • OH-HRI
  • Agusta Bell 412
    • OH-HVD
    • OH-HVE
    • OH-HVH
    • OH-HVJ
    • OH-HVK
  • Aérospatiale AS 332 Super Puma
    • OH-HVF
    • OH-HVG
    • OH-HVI

• Lentokoneet
  • Dornier DO 228-212
    • OH-MVN
    • OH-MVO

• Ulkovartiolaivat
  • VL Merikarhu (valmistui 1994)
  • VL Tavi (2002)
  • VL Telkkä (1999)
  • VL Tiira (2004)
  • VL Tursas (1986)
  • VL Uisko (1987)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Rajavartiolaitos
• Merivartiostot
• Kaakkois-Suomen rajavartiosto
• Lapin rajavartiosto