Stigmatisaatio
Wikipedia
Stigmatisaatio tarkoittaa väitettyjä paranormaalilla tavalla henkilöön ilmestyviä Jeesuksen kärsimyksen haavoja eli stigmoja. Haavat tulevat esimerkiksi jalkoihin ja käsiin, paikkoihin joihin ristin naulat kuviteltiin lyödyn. Lisäksi haavoja saattaa tulla kylkeen kohtaan, johon roomalainen sotilas haavoitti Kristusta, selkään ruoskaniskuja muistuttavina ruhjeina tai otsaan orjantappurakruunun merkiksi. Haavat saattavat ilmestyä lähinnä symbolisina merkkeinä iholle tai verta vuotavina ja syvinä haavoina, jotka tuottavat kipua. Joillakin väitetyillä stigmatisaation uhreilla on ollut kaikki merkit, joillakin vain osa.
Ensimmmäinen muistiin kirjattu stigmatisaatiotapaus on vuodelta 1222 Englannista, haavat ilmestyivät Stephen Langton -nimiselle miehelle. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1224 Fransiskus Assisilaisen kerrottiin kärsivän stigmoista.
[muokkaa] Selitykset
Stigmat esiintyvät tyypillisesti katolilaisilla alueilla, protestanttien keskuudessa ne ovat erittäin harvinaisia. Tieteellisen tietämyksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui ranneluiden kohdalta, käsien stigmat ilmestyvät useimmiten kuitenkin kämmeniin.
Tätä on pidetty merkkinä ilmiön valheellisesta luonteesta, stigmojen syntyä pidetäänkin tavallisesti joko psykosomaattisena oireiluna tai tahallisena itsensä vahingoittamisena.
Paavi Johannes Paavali II:n äskettäin pyhimykseksi julistaman isä Pion väitetään kärsineen stigmoista vuosikymmeniä. Uskonnollisissa piireissä herää kuitenkin aika ajoin keskustelua ilmiön luonteesta: katolisen kirkon historiassa tunnetaan monia tapauksia, joissa merkittävät kirkon henkilöt ovat haavoittanet itseään vakuutellakseen uskollisuuttaan.
Skeptikot liittävät stigmat myös nk. Munchausenin syndroomaan, jota sairastavat kokevat usein sairaanloista tarvetta saada huomiota ja huolenpitoa tekeytymällä sairaiksi tai suoraan vahingoittamalla itseään.
