Sparta
Wikipedia
Sparta (kreik. Σπάρτη, Spartē) oli antiikin kreikkalainen kaupunkivaltio. Sparta sijaitsee Peloponnesoksella, Irin (Eurotaksen) varrella. Se oli muinaisen Lakonian pääkaupunki ja Lakonian sekä myöhemmin Messenian käsittänyt muinaiskreikkalainen kaupunkivaltio. Spartan valtiojärjestys, jonka säätäminen perimätiedon mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen, on pitkän kehityksen tulos. Sparta johti niin sanottua peloponnesolaisliittoa, johon kuului monia muita kreikkalaisia kaupunkeja. Sparta taisteli Ateenan kanssa Kreikan herruudesta 400-luvulla eaa., mutta menetti 300-luvulla eaa. valta-asemansa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Spartan historia
Spartalaiset saapuivat pohjoisesta Lakedaimonin tasangolle ja alistivat valtaansa alkuperäisasukkaat, joita kutsuttiin helooteiksi. Sparta koostui aluksi neljästä kylästä joiden nimet olivat Pitana, Mesoa, Limnai ja Kynosoura. Myöhemmin myös läheinen Amyklain kylä liitettiin Spartaan. Spartalaiset valtasivat pian koko Lakonian maakunnan ja tekivät sen asukkaista orjia, helootteja. Lakonian rajaseuduilla asuneet perioikit pysyivät vapaina, mutta he eivät saaneet Spartan kansalaisoikeuksia.
Noin vuonna 720 eaa. Sparta valloitti Messenian maakunnan niin sanotussa ensimmäisessä Messenian sodassa. Messenialaiset kapinoivat kuitenkin Spartan valtaa vastaan noin vuosina 648 eaa.—631 eaa. Messenian asukkaista tehtiin myös helootteja, ja tämä ryhmä koostuikin tämän jälkeen pääasiassa messenialaisista.
500-luvulla eaa. Sparta nousi Kreikan johtavaksi valtioksi. Vuosisadan alussa se kukisti Tegeian, joka oli Arkadian merkittävin kaupunki. Tämän jälkeen ainoastaan Argos Peloponnesoksen kaupungeista pystyi vastustamaan Spartan aikeita. Mutta vuonna 546 eaa. Sparta kukisti Argoksen ja valtasi samalla Kynurian, joka sijaitsi Lakonian ja Argoliksen välissä. Spartan merkittävyydestä kertoo myös se, että Lyydian kuningas Kroisos solmi sen kanssa liiton. Kun Persian kuningas Kserkses I hyökkäsi Kreikkaan nähtiin Sparta kreikkalaisten selvänä johtajana. Persialaissotien jälkeen Spartan johtoasema alkoi kuitenkin heikentyä. Ateenan johdolla perustettiin Deloksen meriliitto, josta pian muodostui kilpailija Spartan johtamalle liitolle.
Vuosina 473-471 eaa. Tegeia kapinoi Spartan valtaa vastaan ja vuonna 464 eaa. messenialaiset nousivat jälleen kapinaan. Kolmannen Messenian sodan jälkeen ateenalaiset asuttivat messenialaisia Naupaktokseen. 400-luvun puolivälissä Ateenan ja Spartan välit heikkenivät ja vuosina 459 eaa.-453 eaa Sparta kävi niin sanotun "ensimmäisen peloponnesolaissodan" Ateenan kanssa. Sota loppui ilman selvää voittajaa. Varsinaisessa peloponnesolaissodassa, joka alkoi 431 eaa. Sparta soti liittolaistensa Korintin, Theban kanssa Ateenaa vastaan. Sota loppui Persian avustuksella Spartan voittoon vuonna 404 eaa.
Peloponnesolaissodan jälkeen Sparta yritti valloittaa Joonian kreikkalaiset kaupungit Persian vallasta, mutta Spartan viholliset Kreikassa aloittivat Persian yllyttäminä Korintin sodan vuonna 395 eaa. Sota loppui vuonna 387 eaa. ilman selvää voittajaa. Persian kuningas toimi sodan päättäneen Antalkidaan rauhan takaajana. Sparta ajautui pian sotaan Theban kanssa ja vuonna 371 eaa. thebalaiset kukistivat spartalaiset taistelussa. Seuranneen Theban hegemonian aikana thebalaiset tuhosivat Spartan imperiumin. Vuonna 362 eaa. thebalaiset kukistivat spartalaiset Mantineian taistelussa ja vapauttivat Messenian ja Arkadian Spartan vallasta. Näiden tappioiden nöyryyttämä Sparta ei ottanut osaa Ateenan ja Theban taisteluun Makedonian Filippos II:a vastaan ja oli ainut kreikkalainen kaupunki, joka ei osallistunut Filippoksen perustamaan Korintin liittoon. Sparta yritti kapinoida Makedoniaa vastaan vuonna 331 eaa., mutta epäonnistui.
200-luvulla eaa Sparta yritti taas kasvattaa valtaansa. Mutta Makedonia ja Peloponnesoksen uusi suurvalta Akhaian liitto kukistivat sen lopullisesti Sellesian taistelussa vuonna 222 eaa. Vuonna 190 eaa Filopoimen pakotti Spartan mukaan Akhaian liittoon. Rooman valtakunta kukisti Akhaian liiton vuonna 146 eaa ja liitti Peloponnesoksen Achaea-provinssiin.
[muokkaa] Spartan hallinto
Spartassa oli kaksi kuningasta, jotka toimivat ylimpinä pappeina, tuomareina ja sotapäällikköinä; vähitellen heidän valtaansa rajoitettiin, mutta ylipäällikkyys säilyi. Yhä suuremman vallan sai eforien virkakunta. Neuvostolla (gerusia), jonka muodosti 28 yli 60-vuotiasta eliniäksi valittua vanhusta, oli valtion ylin johto. Neuvoston tekemistä ehdotuksista äänesti kansankokous (apella), johon kuuluivat 30 vuotta täyttäneet vapaat miehet; sillä ei ollut aloiteoikeutta.
Sparta oli vanhoillisuuden tyyssija Kreikassa. Sen asukkaat, spartalaiset, muinaisen Lakonian vallitseva doorilainen yläluokka, olivat valloittajina tulleet maahan. Ainoastaan spartalaiset olivat täysinoikeutettuja kansalaisia; Lakonian muut asukkaat olivat perioikkeja tai helootteja. Spartalaisiksi pääsivät kuitenkin myös sodassa kunnostautuneet perioikit tai spartalaisen ja heloottinaisen poika, joka oli saanut spartalaisen kasvatuksen. Spartan valtiojärjestyksen nojalla oli spartalaisten kesken jaettu viljelysmaat yhtä suuriksi palstoiksi, joita ei saanut ostaa eikä myydä. He olivat yksinomaan sotilaskasti. Kasvatuksella, joka oli kokonaan valtion käsissä, oli päämääränä vain sotilasavujen kehittäminen.
Jotkut ovat anakronistisesti esittäneet, että Sparta olisi ollut ensimmäinen kommunistinen valtio. Joskin on totta, että Sparta ei suoraan kunnioittanut orjuuden instituutiota, eikä sillä ollut selkeätä aristokratiaakaan, tämä tulkinta on yleisesti katsottu turhan yksinkertaistetuksi.
[muokkaa] Spartan väestö
Spartan väestö koostui monesta eri kansanryhmästä. Spartan kansalaisia kutsuttiin nimellä homoioi (tasavertaiset), jotka saivat toimeentulonsa maatiloiltaan, joilla valtion omistamat helootit tekivät kaiken työn. Toinen tärkeä ryhmä olivat perioikit, jotka olivat vapaita, mutta joilla ei ollut kansalaisoikeuksia. Muita ryhmiä olivat muun muassa mothakes, jotka olivat köyhien spartalaisen lapsia tai spartalaisen isän ja heloottiäidin lapsia. Skiritai taas oli perioikkeihin verrattava ryhmä, jonka jäsenet asuivat Pohjois-Lakoniassa Arkadian rajalla. Neodamodeis olivat vapautettuja helootteja, jotka olivat palvelleet Spartan armeijassa hopliitteina. Heitä esiintyi erityisesti Peloponnesolaissodan ja Agesilaioksen Persian sotaretken aikana. Spartan kansalaisten alapuolella oli muita alempiarvoisia ryhmiä kuten "hypomeiones" (alempiarvoiset), "tresantes" (pelkurit) ja "nothoi" (äpärät).
Spartan kansalaisten määrä väheni historiallisella ajalla merkittävästi. Naisten osuutta kansalaisista on vaikea arvioida, mutta heitä on saattanut olla enemmistö, koska miehiä kuoli aina taistelussa ja spartalaisilla oli tapana tappaa poikalapset, jotka eivät vastanneet lain määräämiä kriteerejä. Arkaaisella ajalla Spartan kansalaisista miehiä oli 9000. Vuonna 479 eaa. heitä oli noin 8000, joista 5000 otti osaa Plataian taisteluun. Herodotoksen mukaan jokaisella taisteluun osaa ottaneella spartalaisella oli mukanaan seitsemän heloottia palvelijoina. Tätä voi pitää osoituksena spartalaisten ja heloottien suhteellisesta määrästä. Vuonna 464 eaa. maanjäristys tappoi suuren määrän spartalaisia, mukaan lukien monia efebejä. Vuonna 371 eaa. Sparta pystyi lähettämään vain noin 7000 spartalaista Thebaa vastaan. 400 heistä kaatui Leuktran taistelussa. Aristoteleen mukaan vuonna 330 eaa. spartalaisia oli enää tuhat ja vuonna 244 eaa. enää vain 700.
Spartalaiset jaettiin eri ikäryhmiin:
- paides – 7–17 -vuotiaat
- paidiskoi – 18–19 -vuotiaat.
- hebontes – 20–29 -vuotiaat.
- gerontes – Yli 60-vuotiaat.
[muokkaa] Spartalainen kasvatus
Spartalainen poika sai olla kotonaan vain seitsenvuotiaaksi, mutta jo sitä ennen häntä kasvatettiin erikoisella tavalla. Vauvoja ei kapaloitu, jotta jäsenet kehittyisivät paremmin. Heidät totutettiin pimeään ja yksinäisyyteen. Ruokapöydässä ei saanut oikutella eikä temppuilla. Pojat opettetiin puhumaan lyhyesti ja nasevasti. Tällaista kutsutaan vieläkin lakoniseksi (lakedaimon) puhetavaksi.
Seitsemänvuotiaana pojat otettiin valtion huostaan. Heidät jaettiin ryhmiin iän perusteella. Tärkeintä oli oppia tottelemaan, kestämään ja voittamaan. Pojilta ajeltiin hiukset ja takavarikoitiin mahdolliset jalkineet. Kahdennestatoista ikävuodesta lähtien pojille alettiin antaa viittoja. Juhlapäivinä he saivat kylpeä. Ruoska viuhahti vähimmästäkin rikkomuksesta. Ateriat olivat tarkoituksellakin niukkoja, jotta pojat varastaisivat ruokansa ja oppisivat viekkautta.
16-vuotiaina pojille järjestettiin miehuuskokeita, joissa piti esimerkiksi varastaa juustoa alttarilta, jota muut nuorukaiset vahtivat ruoskat ja seipäät aseinaan. Joskus koe muuttui kestävyyskokeeksi, jossa kokelaat saatettiin ruoskia puolikuoliaaksi. Merkillinen miehuuskoe oli "lymyily" (krypteia), jossa poikien oli ensin piileskeltävä tietty aika yksinään maaseudulla ja sen jälkeen lähdettävä ihmissuden lailla metsästämään helootteja. Ainakin yksi helootti oli surmattava.
Ruumiinharjoitusten lisäksi pojat opetettiin vain lukemaan, kirjoittamaan ja laulamaan kuorolauluja. Kuorolaulu edisti sotajoukkojen täsmällisyyttä. Koska kasvatus keskittyi fyysisiin harjoituksiin, ei olekaan ihme että spartalaiset menestyivät olympiakisoissa.
Spartalaisen miehen kasarmielämä kesti 30-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen hän sai muuttaa perheensä luo.
[muokkaa] Spartan armeija
- Pääartikkeli: Spartan armeija
Spartan armeija oli antiikin Kreikan ylivoimaisesti parhaiten koulutettu armeija. Aina 500-luvulta eaa 300-luvun eaa puoliväliin asti Spartan armeija aiheutti pelkoa ja kunnioitusta vastustajissaan. Spartalaiset olivat ainoat kreikkalaisista kaupunkivaltioista jotka ylläpitivät pysyvää armeijaa ja Spartan yhteiskunta oli järjestetty kansalaisten sotilaskoulutuksen ympärille. Spartalaiset hopliitit oli varustettu pitkällä keihäällä, kypärällä jonka pohjalta myöhemmin roomalaisten legioonalaisten kypärät suunniteltiin, sekä pyöreällä kilvellä. Heitä ei oltu varustettu vahvoin panssarein kuten muiden kreikan kaupunkien hopliitit, vaan verenpunaisella kaavulla jonka tarkoitus oli antaa vihollisille illuusio, etteivät spartalaiset saaneet haavoja.
