Shakkiavaus
Wikipedia
Avaus tarkoittaa shakkipelin alussa tehtäviä siirtoja. Avausvaiheen tunnusmerkkinä on nappuloiden kehittäminen peliin mukaan, ja siirtäminen sellaisiin paikkoihin, että erilaisten keskipelisuunnitelmien toteutuminen mahdollistuu. Yleensä pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan lisäksi niin pitkälle, kun molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja. Joissakin erikoistapauksissa pelin avausvaihe voi olla tunnettu jopa 30 siirtoa, ja avaus saattaa johtaa suoraan vähänappulaiseen loppupeliin ilman varsinaista keskipelivaihetta.
Shakkiyhteistö tuntee useita vakiintuneita shakkiavauksia. Näillä avauksilla on usein erityinen historiallinen tai avauksen kehittäneestä henkilöstä johdettu nimi, joilla ne tunnetaan kansainvälisesti. Huipputasolla avausteorian saumaton hallinta on yksi pelaamisen kivijaloista. Monesti tärkeisiin turnauksiin pelaajat ovat valmistelleet ns. avausuutuuksia - joko tietokoneen kanssa tai ilman - jolloin he tuovat lisää poikkeamia jo monesti hyvinkin syviin avausmuunnelmiin. Kärkipelaajat ovat monesti menneet avausvalmisteluissa jopa niin pitkälle, että teknisesti pelissä on saavutettu voittoasema pelkästään etukäteisvalmistelun ansiosta.
[muokkaa] Alehinin puolustus (1. e4 Rf6)
Alehinin puolustuksella musta hyökkää välittömästi valkean sotilaan kimppuun. Tarkoituksena on houkutella valkea heikentämään sotilasasemaansa niin, että musta voi myöhemmin sopivasti ajoitetuilla sotilaansiirroilla osoittaa valkean sotilaansiirtojen varjopuolet. Avaus on nimetty moninkertaisen shakin maailmanmestarin Aleksandr Aljehinin mukaan.
[muokkaa] Benko-gambiitti (1. d4 Rf6 2. c4 c5 3. d5 b5)
Benko-gambiitissa (joka tunnetaan myös Volga-gambiitin nimellä) musta uhraa daamipuolen laitasotilaan, tarkoituksenaan saavuttaa asemallista painetta daamisivustalla a-sekä b-linjoilla. Benko on hyvin strateginen avaus eikä mustalla ole yleensä suoraa tapaa saada gambiittisotilasta takaisin. Monesti jatketaan 4. cxb5 a6, valkoinen voi ottaa sotilaan vastaan tai pelata 5. b6!? jolloin peli saa erilaisen luonteen. Benkoa ovat pelanneet monet suurmestarit, joista mainittakoon esimerkiksi syksyllä -05 maailmanmestaruustittelin voittanut Topalov.
[muokkaa] Benoni (1.d4 Rf6 2.c4 c5 3.d5 e6)
[muokkaa] Birdin avaus (1. f4)
Birdin avauksesta syntyy usein käänteisiä kivimuurityyppisiä avauksia (ks. hollantilainen puolustus). Mustan yleisimmät vastaukset ovat 1 ...d5 ja 1 ...e5 (Fromin gambiitti). Jälkimmäisessä valkoinen voi jatkaa 2. e4 jolloin tullaan siirtovaihtojen kautta kuningasgambiittiin, valkoisen ottaessa gambiitin vastaan musta yleensä siirtää ...d6 ja jos valkoinen lyö, mustalla voi lyödä d6:een lähetillään. Valkoisen e1-h4 onkin luvattoman heikko tässä tapauksessa. Mustalla on monia uhkia, esimerkkitapauksessa (1. f4 e5. fxe5 d6 2. exd6 Lxd6) musta uhkaa ...Dh4+ mattiuhkauksin (musta lyö kahdesti g3:een).
[muokkaa] Caro-Kannin puolustus (1. e4 c6)
Caro-Kannin puolustus on ehkä varmin vastaus valkean 1. e4 siirtoon. Mustan ajatuksena on varmistaa itselleen sotilas keskustaan kuten ranskalaisessa puolustuksessa, mutta kuitenkin välttää ottamasta itselleen nk. ranskalaista lähettiä.
Kaksi valkean vastaustapaa ovat suosiossa yli muiden. Toinen on nk. etenemismuunnelma, 2. d4 d5 3. e5 Lf5 4. Rc3 e6, jossa musta vaikuttaa saavuttaneen tavoitteensa keskustasta ilman valkeilla kulkevan lähetin ongelmia. Jatkossa valkea kuitenkin usein hyökkää voimakkaasti, yrittäen osoittaa mustan avauksen taktiset ongelmat ja lievän hitauden.
Toinen suosittu pelitapa, nk. klassinen muunnelma, saavutetaan siirroilla 2. d4 d5 3. Rc3 dxe4 4. Rxe4 Lf5. Peli saa yleensä asemallisen luonteen, valkean yrittäessä osoittaa avausetunsa aktiivisemman upseeripelin ja tilaedun turvin. Musta luottaa yleensä puolustuspeliin ja oikea-aikaiseen c5-sotilassiirtoon.
[muokkaa] Danverin avaus (1. e4 e5 2. Dh5)
Aloittelija saattaa toivoa Danverin avauksella saavansa tehtyä mustasta koulumatin. Avaus ei ole perinteisten kriteerien valossa kovin hyvä valkealle (valkean aikainen daamisiirto tarkoittaa sitä, että musta tulee saamaan jossain vaiheessa ikään kuin ilmaisen siirron uhkaamalla daamia upseerillaan). Tästä syystä jotkut kerhopelaajat saattavatkin todeta avauksen ykskantaan huonoksi. Tästä huolimatta mm. suurmestari Heikki Westerinen on käyttänyt avausta, kuten vastikään myös suurmestari Hikaru Nakamura.
Pääjatko kuuluu: 2. Rc6 Lc4 3. g6 Df3 4. Rf6 Re2. Peli muistuttaa esimerkiksi joitakin lähettipelin jatkoja.
[muokkaa] Elefanttigambiitti (1. e4 e5 2. Rf3 d5)
Yleensä yllätysaseena käytetty avaus. Mustan d5-siirto vaikuttaa ennenaikaiselta, ja käytäntö onkin osoittanut, että valkean löytäessä oikeat siirrot lupaa jatko 3. exd5 valkealle mainion aseman. Peli jatkuu usein 3. ...Ld6 tai 3. ...e4 4. De2.
Katso myös: http://www.chesscafe.com/text/kibitz15.txt
[muokkaa] Englantilainen avaus (1. c4)
Erittäin asemallista peliä lähes joka variantissa. Tässä avauksessa ratkaisee pitkäaikaiset suunnitelmat eikä niinkään taktiikka. Englantilaisessa siirto c4 ottaa kontrollin d5:stä, ja monissa varianteissa kontrolli kyseisestä ruudusta on strategian kulmakivi. Englantilaiseen avaukseen kuuluukin olennaisena osana kuningaslähetin sivustointi.
Toisinaan englantilaisena avattu peli saattaa muuttua muuksi avausmuunnelmaksi, muun muassa erilaisiksi daamigambiiteiksi tai kuningasintialaisiksi.
[muokkaa] Espanjalainen peli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5)
Espanjalainen peli lienee yksi vanhimmista avauksista. Siitä käytetään myös nimeä Ruy Lopez, 1600 luvulla eläneen ja avauksesta kirjoittaneen papin Ruy Lopez de Seguran mukaan.
Valkea pelaa Espanjalaisessa suoraviivaisemmin kuin Italialaisessa pelissä sijoittaen lähettinsä lyöntivalmiuteen. Lyönti Lxc6 voi toteutuessaan ikävästi heikentää mustan sotilasasemaa, ja voipa valkea voittaa huolimatonta peliä vastaan mustan e5-sotilaankin tämän vaihdon seurauksena (tuota sotilasta hakiessa on luonnollisesti kuitenkin keksittävä vastaus esim. mustan mahdolliseen Dd4-siirtoon).
Usein pelattuja jatkoja ovat Espanjalaisen vaihtomuunnelma (4. a6 Lxc6 5. dxc6) jolla valkea tähyää hiukan parempaan loppupeliin (valkealla on toimintakelpoinen sotilasenemmistö kuningassivustalla kun taas mustan sotilasenemmistö daamisivustalla ei oikein ole kelvollinen vapaasotilaan aikaansaamiseksi). Innokkaimmat loppupelaajat voivat jopa jatkaa vaihtomuunnelmaa 5. d4 exd4 6. Dxd4 Dxd4 7. Rxd4 välittömin loppupeliä muistuttavin keskipelein.
Muita tunnettuja Espanjalaisen puolustuksen muunnelmia ovat mm.:
- Avoin muunnelma (3. ...a6 4. La4 Rf6 5. O-O Rxe4 6. d4 b5)
- Berliiniläispuolustus (3. ...Rf6 4. O-O Nxe4 5. d4 Rd6)
- Jänischin gambiitti (3. ...f5)
- Cozion puolustus (3 ...Rge7)
- Steinitzin puolustus (3 ...d6)
- Klassinen puolustus eli Cordelin muunnelma (3 ...Lc5)
- Moderni Steinitz (3 ...a6 4. La4 d6)
- Arkangleskin muunnelma (3 ...a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 b5 6. Lb3 Lb7)
Espanjalaisen puolustuksen pääjatkona onkin pidetty suljettua muunnelmaa 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 Le7 6. Te1 b5 7. Lb3 d6 8. c3 0-0 9. h3, ideana pelata d4 niin, ettei musta pääse monimutkaistamaan peliä siirrolla Lg4.
Tämä asema on lähtökohta monille muunnelmille, jotka ovat kenties shakkimaailman pisimmälle vietyä avausteoriaa. Näihin kuuluvat muun muassa
- Tschigorinin muunnelma (9 ... Ra5 10. Lc2 c5 11.d4)
- Breyerin muunnelma (9 ...Nb8)
- Smyslovin muunnelma (9 ...h6)
- Zaitsevin muunnelma (9 ...Lb7 10. d4 Te8)
Suljetun espanjalaisen sijasta musta voi pelata Marshallin gambiittia (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 Le7 6. Re1 b5 7. Lb3 0-0 8. c3 d5!?) , jossa tämä uhraa keskustasotilaan saadakseen aloitteen ja paremman upseeripelin. Mustan tulokset ovatkin olleet hyviä tässä gambiitissa, ja usein valkoinen pelaakin Anti-Marshall -tyyppisiä linjoja (kuten 8. a4 tai 8. h3) välttääksen mustan valmistelut. Marshall on pitkälle teoreettinen avausmuunnelma, ja hyvin yleinen jatko onkin esimerkiksi 9. exd5 Rxd5 10. Rxe5 Rxe5 11. Txe5 c6 12. d4 Ld6 13. Te1 Dh4 14. g3 Dh3
[muokkaa] Grobin hyökkäys (1. g4)
Yksi epäilyttävimmistä tavoista avata peli. Grobia on pelannut kummallisista avauksistaan tunnettu englantilainen suurmestari Michael Basman. Musta vastaa yleensä 1. ...d5 uhaten välittömästi g4 sotilasta, valkean vastatessa tähän yleensä 2. Lg2 vastauhkauksin tai 2. h3 (Basmanin suositus).
Peli voi jatkua esimerkiksi 1. ..d5 2. h3 e5 3. Lg2 c6 4. d4 e4 5. c4 Ld6 6. Rc3 Re7 ja tästä valkea voi jatkaa, kuten Basman on pelannut (Basman-Keene, 1981), 7. g5, tai vähemmän omalaatuisesti 7. Db3. Ensiksi mainittu siirto johtanee mustan tarkalla pelillä hänen etuunsa.
Grobin avaus mahdollistaa nopeimman mahdollisen matin mustalle kahdessa siirrossa jos musta vastaa g4:ään e7 tai e6 ja valkoinen jatkaa f3 tai f4. Tällöin mustan kuningattaren shakki h4:sesta on matti!
[muokkaa] Grünfeldin puolustus (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 d5)
[muokkaa] Hollantilainen puolustus (1. d4 f5)
Hollantilainen puolustus on hyökkäävän pelaajan vastaus alkusiirtoon 1. d4. Mustilla hollantilaista puolustusta ovat pelanneet mm. aktiivista strategista shakkia pelaavat Jevgeni Barejev, Sergei Dolmatov ja Vladimir Malanjuk sekä vanhemman sukupolven pelaajista mm. ex-maailmanmestari Mihail Botvinnik ja David Bronstein. Suomalaisista mm. SM Jouni Yrjölä ja KvM Antti Pyhälä ovat pelanneet useita tunnettuja pelejä erityisesti Leningrad-hollantilaisessa.
Tunnetuimpia hollantilaisen muunnelmia ovat mm.
- Leningrad-hollantilainen (2. Rf3 Rf6 3. g3 g6 4. Lg2 Lg7 5. 0-0 0-0 6. c4 d6)
- Kivimuuri-hollantilainen (2. c4 e6 3. Rf3 d5 4. g3 c6 5. Lg2 0-0 6. 0-0 Ld6)
Muita hollantilaisen puolustuksen muunnelmia ovat mm.
- Karlsbladin muunnelma (2. g3 Rf6 3. Lg2 g6 4. Rh3 Lg7 5. Rf4)
- Stauntonin gambiitti (2. e4)
- Lähettihyökkäys (2. Lg5)
[muokkaa] Italialainen peli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4)
Mikäli musta vastaa 3...Lc5, syntyvää avauksta kutsutaan usein nimellä Guioco Piano, joka tarkoittaa italiaksi hiljaista aloitusta. Aloittelijoiden joukossa hyvin suosittu avaus, mutta myös monet kerhopelaajat pelaavat tätä rauhallista avausta mielellään. Jatkossa aseman tyyppi riippuu lähinnä siitä, siirtääkö valkea d-sotilastaan yhden vai kaksi askelta.
Rauhallisuudestaan huolimatta peli voi kuitenkin muuttua esimerkiksi tanskalaiseksi gambiitiksi: 3. ...d6 4. d4 exd4 5. c3 exc3 6. O-O cxb2 7. Lxb2.
Lisätietoa: http://www.ex.ac.uk/~dregis/DR/Openings/bishopop.html
[muokkaa] Katalonialainen (1. d4 d5 2. c4 e6 3. Rf3 Rf6 4. g3)
[muokkaa] Keskuspeli (1. e4 e5 2.d4)
[muokkaa] Kolmiratsupeli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Rc3 g6)
Tässä mustan kolmas siirto voi olla myös 3. — Lc5, joka voi saada vahvan vastauksen 4.Rxe5 Rxe5 5.d4, jolla valkealle koituu asemallinen etu.
[muokkaa] Kuningasgambiitti (1. e4 e5 2. f4)
Kuningasgambiitti, vanhojen hyvien aikojen loisteliain avaus! Kuningasgambiitilla on voitettu lukemattomia pelejä hienoin mattihyökkäyksin, ja hävitty lähes yhtä useita uhrattavien upseerien loppuessa ja mustan tyynesti realisoidessa etunsa.
Valkean toinen siirto on hyvin looginen. Siirrolla f4 valkea yrittää saada jalansijaa keskustassa ja hyökkää välittömästi mustan heikohkon sotilaan kimppuun. Lisäksi siirto avaa f-linjan, jota pitkin valkean raskaat upseerit pääsevät usein musertavalla voimalla mustan kuninkaan kimppuun, avustettuna valkean lähetin tulivoimalla diagonaalilla a2-f7 ja ratsun taitavalla käytöllä.
Klassisimmillaan kuningasgambiitti etenee mustan lyödessä sotilaan ja tukien sitä g5 siirrolla, ehkä myös h6, ja yrittäen saada upseerinsa peliin ja kuninkaan nopeasti turvaan. Valkea puolestaan on valmis uhraamaan pienimmästäkin tekosyystä. Valkean yksinkertaisehko suunnitelma jo kävikin selville edellisestä kappaleesta.
Hyvä esimerkki kuningasgambiittimaisesta pelaamisesta on yksi kuuluisimmista pelatuista shakkipeleistä, nk. kuolematon peli, joka käytiin Adolf Anderssenin (valkeat) ja Kieseritzkyn välillä Lontoossa 1851: 1. e4 e5 2. f4 exf4 3. Lc4 Dh4+ 4. Kf1 b5 5. Lxb5 Rf6 6. Rf3 Dh6 7. d3 Rh5 8. Rh4 Dg5 9. Rf5 c6 10. g4 Rf6 11. Tg1 cxb5 12. h4 Dg6 13. h5 Dg5 14. Df3 Rg8 15. Lxf4 Rf6 16. Rc3 Lc5 17. Rd5 Dxb2 18. Ld6 Lxg1 19. e5 Dxa1+ 20. Ke2 Ra6 21. Rxg7+ Kd8 22. Df6+ Rxf6 23. Le7X
Modernimmat mustilla pelaavat voivat yrittää esimerkiksi 2. d5 siirtoa (Falkbeerin vastagambiitti), joka yleensä johtaa tasaisen oloisiin asemiin, joissa valkealla on mahdollisesti ongelmia f-sotilaan heikennyksen vuoksi, mutta hiukan paremmat mahdollisuudet päästä mustan kuninkaan kimppuun. Peli on näissä muunnelmissa usein rauhallisempaa kuin klassisemmissa muunnelmissa.
Stamman gambiitti on hurjannäköinen 1. e4 e5 2. f4 exf4 3. h4?!
Kuningasgambiittia on enemmänkin pelannut suomalaisista shakkimestareista mm. Heikki Westerinen, jonka kuningasgambiitteja löytyy osoitteesta http://www.chessgames.com/perl/chess.pl?playercomp=white&pid=79807&eco=C33&title=H+Westerinen+playing+King's+Gambit+Accepted+(C33)+as+White+
[muokkaa] Kuningasintialainen puolustus (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. e4 d6)
Kuningasintialainen puolustus kehittyi 1920-luvulla, jolloin ns. hypermoderni koulukunta vallitsi. Sen mukaan esimerkiksi keskustaa ei ollut välttämättä pakko miehittää sotilailla, vaan sitä pystyi kontrolloimaan kauempaakin. Tämä onkin kuningasintilaisen idea - valkoinen saa vahvan sotilaskeskustan, mustan yleisin sotilasmurto on tässä puolustuksessa ...e5, mutta joskus myös ...c5. Tärkeitä kuningasintialaisen pelaajia ovat olleet mm. Bronstein, FIscher sekä Kasparov.
[muokkaa] Klassinen muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. e4 d6 5. Rf3 0-0 6. Le2)
[muokkaa] Sämischin muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. e4 d6 5. f3)
[muokkaa] Nelisotilashyökkäys (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. e4 d6 5. f4 0-0 6. Rf3)
[muokkaa] Sivustointimuunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. g3 Lg7 4. Lg2 0-0 5. Rc3 d6 6. Rf3)
[muokkaa] Kuningatargambiitti (1. d4 d5 2. c4)
Kuningatargambiitti alkaa valkean siirrolla d4, johon musta vastaa d5. Valkea siirtää c4, johon musta tavallisesti vastaa lyömällä sotilaan. Kuningatargambiitin jälkeen valkea voi nopeasti saada koko vasemman sivustansa peliin ja hyökätä myös kuningattaren avulla. Tästä valkea voi lähteä kuningashyökkäykseen, uhraten joukkojaan pienimmästäkin (teko)syystä. Vrt. Kuningasgambiitti.
[muokkaa] Kuningatarintialainen puolustus (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rf3 b6)
Kuningatarintialainen puolustus on yksi tärkeimmistä ja suosituimmista avauksista turnausshakissa tällä hetkellä. Maailman huipputasolla sitä on pelattu lähes kaikissa merkittävissä MM-otteluissa, mm. Anatoli Karpov ja Viktor Korchnoi vuosina 1978 ja 1981 sekä Garri Kasparov ja Anatoli Karpov 1980-luvulla pelasivat sitä useissa MM-ottelun peleistä.
Yhdissä Nimzo-intialaisen puolustuksen (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4) se muodostaa yhden mustan keskeisistä vastauksista 1.d4-siirtoon. Mustan asema on vakaa ja vailla heikkouksia, ja silti mustalla on omat mahdollisuutensa pelata voittoa yleensä rauhallisessa ja luonteeltaan strategisessa keskipelissä.
Avauksen kehittäjänä pidetään Nimzo-intialaisen tapaan Aron Nimzowitschiä. Avauksen keskeinen straginen idea on keskustan ja valkean keskustasotilaiden painostaminen vaalearuutuisella lähetillä b7-ruudulta, ja diagonaalin a8-h1 hallinta on avauksen keskeinen strateginen teema.
Suomalaiset SM Jouni Yrjölä ja KvM Jussi Tella ovat julkaisseet avauksesta hyvät arvostelut saaneen kirjan The Queen's Indian (Gambit Publications Ltd 2003).
[muokkaa] Latvialainen gambiitti 1. e4 e5 2. Rf3 f5
Kuningasgambiittia mustilla! Avaus ei ole järin suosittu, ja aina väliajoin kuuluu huhuja latvialaisen gambiitin suoranaisesta kumouksesta. Niin tai näin, vannoutuneimmankin latvialaista pelaavan lienee myönnettävä, että esimerkiksi jatkossa 3. Rxe5 Df6 4. Rc4 fxe4 5. Rc3 Df7 6. Re3 c6 7. Rxe4 d5 8. Rg5 Df6 9. Rf3 d4 10. Rc4 b5 11. De2+ Kd8 valkealla on parempi asema ja musta on onnistunut avauksessaan vain sikäli kuin tarkoitus oli materiaalia uhraamalla saada aikaan sekava asema (täytyy toki muistaa myös, että esitetty jatko on vain yksi lukuisista mahdollisuuksista). - Tämä on muuten avaus, johon Vladimir Nabokov viittaa teoksessaan "Luzhinin puolustus", joka on myös filmatisoitu.
[muokkaa] Lähettipeli (1. e4 e5 2. Lc4)
[muokkaa] Neliratsupeli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Rc3 Rf6)
[muokkaa] Nimzointialainen puolustus (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4)
Nimzointialainen puolustus on solideimpia puolustuksia valkoisen d4 -avauksiin. Mustan viimeinen siirto estää valkoisen keskustan valtaukseen tähtäävän siirron e4, lisäksi musta uhkaa tuplata valkoisen sotilaat lyömällä c3:een. Tämä Aron Nimzowitschin kehittämä puolustus kuvaa hyvin modernin shakin periaatteita. Musta on valmis luopumaan lähettiparista saadakseen valkoiselle rikkonaisemman sotilasaseman. Nimzointialainen on hyvin tehokas avaus mustalle, joskus valkoinen siirtää 3. Rf3 estääkseen tavalliset Nimzot.
[muokkaa] Rubinsteinin muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. e3)
[muokkaa] Klassinen muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. Dc2)
[muokkaa] 4.f3 -muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. f3)
[muokkaa] Sämischin muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. a3)
[muokkaa] Spielmannin muunnelma (1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. Db3)
[muokkaa] Oranki (1. b4)
Tunnetaan myös nimillä puolalainen hyökkäys ja Sokolskyn avaus. Avaus kuulemma keksittiin apinan kanssa käydyn viittomakielisen keskustelun päätteeksi. Vaikka tarinaa ei olekaan avauksen logiikka huomioon ottaen vaikea uskoa, on avausta kuitenkin pelannut menestyksekkäästi muun muassa suurmestari Alexey Sokolsky.
Ehkä tuo sympaattinen eläin on osasyynä avauksen suhteelliseen suosioon? Joka tapauksessa Internetistä löytyy useita 1. b4 -avaukselle omistautuneita sivuja:
- http://www.algonet.se/~marek/
- http://www.angelfire.com/home/bstjean/sokolsky/
- http://www.geocities.com/SiliconValley/Lab/7378/b4.htm
[muokkaa] Philidorin puolustus (1. e4 e5 2. Rf3 d6)
Philidorin puolustuksella musta pyrkii saamaan aikaan tukevan aseman, maksaen tästä jättämällä tummilla ruuduilla kulkevan lähettinsä sotilasketjun taakse (vrt. ranskalainen puolustus) ja muutenkin hyväksymällä hiukan ahtaamman aseman verrattuna vastapelaajaan.
Tunnettuja Philidorin puolustuksen muunnelmia ovat:
- Antoshinin muunnelma (3. d4 exd4 4. Rxd4)
- Hanhamin muunnelma (3. d4 Rf6 4. Rc3 Rbd7 5. Lc4 Le7 6. O-O O-O)
- Mestelin muunnelma (3. d4 f5)
- Morphyn muunnelma (3. d4 exd4 4. Dxd4)
- Vaihtomuunnelma (3. d4 Rf6 4. dxe5)
Philidorin puolustusta ei nykyään pelata juurikaan suurmestaritasolla. Yksi syy tähän lienee se, että mustalla vaikuttaa yksinkertaisesti olevan parempiakin tapoja vastata valkean toiseen siirtoon. Siirtoa d6 voisi ehkä kuvata ylivarovaiseksi. Toisaalta kerhopelaajalle Philidorin puolustus saattaa olla kiitollinen tutustumiskohde sikäli, että Philidor antaa mustalle melko hyvän kontrollin syntyvien asemien tyyppiin.
[muokkaa] Pirc (1. e4 d6 2. d4 g6 3. Rc3)
Pircin puolustus muistuttaa silmämääräisesti paljon kuningasintialaista, ja usein näitä avauksia harrastavatkin samat pelaajat. Peli ei kuitenkaan yleensä ole niin suljettua kuin kuningasintialaisessa, ja voi saada sisilialaisia piirteitä, jos musta lähtee toteuttamaan toista pääsuunnitelmaa siirrolla c5. Toinen tapa pyrkiä parantamaan kontrollia keskustasta on pelata e5. Myös suunnitelma c6+d5 on mahdollinen.
[muokkaa] Preussilainen peli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6)
Preussilainen peli (kaksiratsupuolustus, Two knights defence) on italialaistyyppisestä alusta syntyvä muunnelma. Pääjatko on 4. Rg5!?, jolloin musta on käytännöllisesti katsoen pakotettu siirtämään 4 ...d5, uhraten sotilaan. Traxlerin gambiitti 4 ...Lc5 on erittäin terävä jatko siirtoon 4. Rg5. Ulvestad -muunnelma on myöskin hyvin kirpeä variantti (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 b5!?). Aloittelevat pelaajat saattavat pelata jatkossa 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 Rxd5?!, jolloin valkoisella on lupaava jatko muun muassa siirrossa 6. Rxf7, jolloin Kxf7 saa vastaukseksi Df3+, jolloin kuningas joutuu puolustamaan tuplahyökättyä ratsua. Valkoisella on vaarallinen asema.
[muokkaa] Pääjatko (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 Ra5 6. Lb5+ c6 7. dxc6 bxc6. 8. Le2 h6 9. Rf3 e4)
Tämä on yksi mahdollinen jatko, valkoisella sotilaan etu, mustalla parempi upseeripeli
[muokkaa] Ulvestad-muunnelma (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 b5!?)
[muokkaa] Traxler-muunnelma, (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4 Rg5 Lc5!?)
[muokkaa] Fried Liver Attack (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 Rxd5 6 Rxf7 Kxf7 7. Df3+)
Fried Liverissä valkoinen uhraa ratsunsa saaden samalla vaarallisen hyökkäyksen. Mustan d5 -ratsu on tuplahyökätty, joten musta on käytännöllisesti katsoen pakotettu tuomaan kuninkaansa keskemmälle lautaan puolustamaan ratsua. Tyypillinen jatko voisi olla siis (7. Df3+ Ke6 8. Rc3 Rcb4 9. De4 c6 - jokainen siirto tuntuu loogiselta, valkoinen lisää painetta d5-ratsuun mustan yrittäessä lisätä puolustusta). Nykyteorian valossa siirrolla 6. d4 !? on saavutettu vieläkin parempia tuloksia.
[muokkaa] Ranskalainen puolustus (1. e4 e6)
Mustan ajatuksena on siirtää sotilas keskustaan siirrolla d5. Hän tulee onnistumaan lähes varmasti, mutta onnistumisella on hintansa: mustan valkeilla ruuduilla elävä lähetti on useissa ranskalaisen puolustuksen muunnelmissa hautautumassa elävältä sotilasketjun taakse. Jos valkea saa mustan lähetin jäämään mustien sotilaiden taakse ilman mitään myönnytyksiä, on valkea saavuttanut turvallisen edun.
Paitsi ranskalaisen lähetin käsite, myös sanontaan "kuningas lähtee Ranskaan" tutustuminen on välttämätöntä Ranskalaisen puolustuksen opettelemista suunnittelevalle. Sanontaa kuulee käytettävän esimerkiksi seuraavassa McCutcheonin muunnelman pääjatkoista: 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Rc3 Rf6 4. Lg5 Lb4 5. e5 h6 6. Ld2 Lxc3 7. bxc3 Re4 8. Dg4 Kf8. Valkea saa daamisiirrollaan kuninkaan lähtemään Ranskaan, so. puolustamaan kuningassivustan sotilaita ilman tornitusta (siirtoa 8. ...g6 on myös pelattu paljon). Lukuun ottamatta vannoutuneita Ranskalaisen ystäviä ja muita erikoisuuden tavoittelijoita, shakinpelaajat eivät yleensä pidä tällaisesta siirrosta, joka paitsi vie linnoitusmahdollisuuden, uhkaa myös jättää kuningastornin pakettiin, eikä mustan mattiinkaan joutuminen näytä epätodennäköiseltä vaihtoehdolta. Kokemus on kuitenkin opettanut että kyseisessä muunnelmassa mustalla on järkevät mahdollisuudet saada vastapeliä daamisivustalla ja kuningaskin voi usein palata takaisin keskustaan vapauttaen tornin. Luonnollisesti Kf8 on kuitenkin siirto johon ei mustan tule suhtautua kevyesti.
Alla ranskalaisen puolustuksen lähijatkoja.
[muokkaa] Tarrasch (2. d4 d5 3. Rd2)
Tarraschin hyökkäys on usein asemallisemman pelaajan valinta ranskalaista puolustusta vastaan. Syntyvän aseman tyyppi riippuu paljon siitä, pelaako musta heti 3. ...c5 vai ensin 3. ...Rf6. Jälkimmäisessä tapauksessa peli jatkuu yleensä 4. e5 Rfd7 ja valkea pääsääntöisesti valitsee kolmesta eri hyökkäyssuunnitelmasta, joista esimerkit lyhyesti alla.
- I 5. Rgf3 c5 6. c3 Rc6 7. Ld3 Db6 (g6!?) 8. o-o cd 9. cd Rxd4 10. Rxd4 Dxd4 11. Rf3 Db6
- II 5. c3 c5 6. f4 Rc6 7. Rdf3 Db6
- III 5. Ld3 c5 6. c3 Rc6 7. Re2 cd 8. cd f6 9. ef Rxf6
Mustan suosituin siirto on tällä hetkellä 3. ...Le7, joka johtaa terävämpään ja strategisesti monimutkaisempaan peliin kuin aikaisemmin suositut siirrot. Toki paluu vanhoihin jatkoihin on mahdollista tietyillä siirtojärjestyksen vaihdoilla.
[muokkaa] Steinitzin muunnelma (2. d4 d5 3. Rc3 Rf6 4. e5)
[muokkaa] Winawerin muunnelma (2. d4 d5 3. Rc3 Lb4)
[muokkaa] d3-ranskalainen (2. d3)
Helposti aliarvioitava on kuningasintialaisen hyökkäyksen asemiin johtava 2. d3 d5 3. Rd2, jolloin valkea yleensä hyökkää kuningassivustalla tehden sopivassa järjestyksessä siirrot g3 + Lg2 + O-O + h4 + e5 + Te1 + Rf1 + Lf4 + Rfh2 jne. Vastaavasti musta hyökkää yleensä reippasti daamisivustalla yrittäen välttää kuninkaansa mattiin joutuminen. Usein musta tekee jossakin järjestyksessä siirrot Le7 + Rf6 + O-O + c5 + Rc6 + b5 + a5 + Rd7 + La6 + b4 + a4 jne. Turhaan ei tätä kuningasintialaisen hyökkäyksen muunnelmaa joskus nimitetä pitkäksi muunnelmaksi!
[muokkaa] Rétin avaus (1. Rf3)
Niin sanottu Zukertort-Réti-systeemi kulkee 1. Rf3 d5 2. c4, ja sen keskeisenä ideana on välttää mustan valtaamasta keskustaruutuja d5 ja e5 sotilaillaan.
[muokkaa] Sisilialainen (1. e4 c5)
[muokkaa] c3-sisilialainen (Alapin) (1. e4 c5. 2. c3)
c3-sisilialainen on ehkä valkean varmin vastaus mustan c5 siirtoon. Siirrolla c3 valkea valmistelee sotilaan siirtämistä keskustaan niin, ettei joudu lyömään ratsulla vaihdon jälkeen takaisin.
[muokkaa] Englantilainen hyökkäys (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. Le3)
Englantilaista hyökkäystä pelataan nykyään (2005) huipputasolla todella usein. Valkoisen perusajatuksena on Le3, f3, g2-g4, Dd2 O-O-O sekä sotilasrynnäkkö kuningassivustalla.
[muokkaa] Grand Prix -hyökkäys (1. e4 c5 2. f4)
[muokkaa] Kan (1. e4 c5 2. Rf3 e6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 a6)
Musta saa Kanilla usein tukevan oloisen aseman. Valkea voi yrittää saada aikaan ns. Maroczy bindin pelaamalla c4, jolloin e4 ja c4 sotilaat sopivasti tuettuina voivat estää mustan b5 ja d5 vapautussiirrot niin, että tälle jää ikävän passiivinen asema.
[muokkaa] Lohikäärme (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 g6)
Lohikäärmemuunnelmat ovat teräviä sisialaisia variantteja, joissa musta sivustoi kuningaslähettinsä. Kriittinen jatko on Yugoslav Attack, jossa valkoinen linnoittaa daamipuolelle, kuninkaiden linnoittauduttua vastakkaisille puolille valkoinen yrittää usein eliminoida mustan vahvaa tummaa lähettiä ja pyrkii avaamaan linjoja kuningaspuolella, mustan peli on taas daamipuolen painostuksessa. Laadunuhraukset c3:een leimaa usein näitä muunnelmia.
[muokkaa] Morra -gambiitti (1. e4 c5 2. d4 cxd4 3.c3)
[muokkaa] Najdorf (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 a6)
[muokkaa] Richter-Rauzer (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 Rc6 6. Lg5)
[muokkaa] Scheveningen (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 e6)
Scheveningen on yksi solideimmista mustan sisilaismuunnelmista, valkoisella on kuitenkin vaarallinen hyökkäyslinja, Keresin hyökkäys (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 e6 6. g4), joka on johtanut siihen, että Scheveningen -muunnelmaan tullaan usein esimerkiksi Najdorfin muunnelmasta, jolloin vältetään em. variaatio.
[muokkaa] Sozin sisilialainen (1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 e6 6. Lc4)
[muokkaa] Suljettu sisilialainen (1. e4 c5 2. Rc3)
[muokkaa] Sveshnikov (1. e4 c5 2. Rf3 Rc6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 e5 6. Rbd5 d6)
[muokkaa] Skandinaavinen (1. e4 d5)
Skandinaavisella puolustuksella oli viime vuosikymmenille saakka epäilyttävän avauksen leima. Pääjatkossa 2. exd5 Dxd5 3. Rc3 Da5 mustan kuningatar joutuu lähitulevaisuudessa siirtymään vielä ainakin kerran valkean niin halutessa, eivätkä entisaikojen suurmestarit arvostaneet tällaista tyhjänpäiväiseltä vaikuttavaa siirtelyä. Nykysuurmestarit ovat kuitenkin tietokoneidensa kera löytäneet asemasta paljon jännittäviä ideoita mustalle, perustuen nimenomaan aktiiviselle daamipelille. Sanomattakin pitäisi olla selvää, ettei harrastelijan kuitenkaan kannata suhtautua kevytmielisesti moiseen daamilla leikittelyyn.
Päämuunnelman maineessa taitaa tällä hetkellä olla 4. Rf3 Rf6 5. d4 Lf5 6. Lc4 e6 7. Ld2 c6 8. De2 Lb4, sikälikin erikoisin asemin, että käytännössä sekä valkea että musta voi aivan seuraavilla siirroilla tehdä kumman linnoituksen tahansa.
[muokkaa] Skotlantilainen peli (1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxd4)
Päämuunnelmat:
- 4. ...Rf6
- 4. ...Lc5
- 4. ...Dh4
[muokkaa] Slaavilainen puolustus (1. d4 d5 2. c4 c6)
Yksi tämän hetken suosituimmista shakkiavauksista sekä suurmestari- että kerhotasolla. Slaavilaista puolustusta ovat pelanneet lähes kaikki maailmanmestarit ainakin jossain vaiheessa uraansa, ja tämän hetken huipuista mm. Visvanathan Anand, Vladimir Kramnik, Aleksei Shirov, Vasily Ivantshuk ja Aleksander Morozevitsh ovat säilyttäneet avauksen keskeisenä osana avausrepertuaariaan.
Slaavilainen puolustus on luonnollinen tapa mustalle taistella keskeisten keskustaruutujen kontrollista. Siirto 2...c6 tukee d5-sotilasta, ja samalla se jättää mustan vaalearuutuiselle lähetille mahdollisuuden tulla peliin mukaan toisin kuin kuningatargambiitti, jossa siirto 2...e6 tukkii lähetin diagonaalin. Slaavilainen puolustus on tunnettu kauan, ja avausmuodin vaihdellessa avauksen suosituimmat muunnelmat ovat kehittyneet vaihtelevasti. Tällä hetkellä suosittuja ovat kaikki terävät Merano-slaavilaisen ja Botvinnik-slaavilaisen muunnelmat.
[muokkaa] Klassinen slaavilainen (1. d4 d5 2. c4 c6 3. Rc3 Rf6 4. Rf3 dxc4)
[muokkaa] Merano-slaavilainen (1. d4 d5 2. c4 c6 3. Rc3 Rf6 4. Rf3 e6 5. e3)
[muokkaa] Botvinnik-slaavilainen (1. d4 d5 2. c4 c6 3. Rc3 Rf6 4. Rf3 e6 5. Lg5)
[muokkaa] a6-slaavilainen (1. d4 d5 2. c4 c6 3. Rc3 Rf6 4. Rf3 a6)
[muokkaa] Vaihtoslaavilainen (1. d4 d5 2. c4 c6 3. cxd5 cxd5)
[muokkaa] Venäläinen peli (1. e4 e5 2. Rf3 Rf6)
Venäläinen peli (tunnetaan nimellä Petrovin puolustus valtameren takana) voi olla tehokas ase liian hyökkäyshaluista valkeaa vastaan. Venäläinen johtaa usein melko symmetrisiin sotilasasemiin, joissa valkea yrittää saada jotakin irti siitä tosiasiasta, että saa siirtää ensin.
Pääjatkoja ovat 3. d4 ja 3. Rxe5 d6 4. Rf3 Rxe4 5. d4.
Aggressiiviset valkeilla pelaavat saattavat valita yllättävän Cochranin gambiitin: 3. Rxe5 d5 4. Rxf7 Kxf7. Gambiitti on parempi kuin ensisilmäykseltä vaikuttaa, ja valkea on saavuttanut sillä kerhotasolla kohtalaisia tuloksia.