Seppo Lindström
Wikipedia
Seppo Lindström (s. 16. toukokuuta 1941 Turussa) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja.
Lindström edusti Suomessa pelatessaan koko uransa turkulaisseuroja. TuTossa hän pelasi kaudet 1965–1975 lukuun ottamatta kauden mittaista vierailua Itävallan AC Klagenfurtissa, jolloin hänet valittiin, vaikka pelasi ulkomailla, SM-sarjan tähdistökentälliseen ja ensimmäisenä ulkomaalaisjoukkuetta edustaneena pelaajana MM-kilpailuihin. TPS:aan Lindström siirtyi kaudeksi vuonna 1975 ja heti tuli uran ainoa Suomen mestaruus. Kahden TPS:n vuoden jälkeen Lindström palasi ulkomaille tällä kertaa SC Berliiniin. TPS:ssa hän pelasi vielä uransa viimeisen kauden 1981–1982.
Yhteensä Lindström pelasi SM-sarjassa ja liigassa 342 ottelua pistein 56+91. Pudotuspeleissä Lindström esiintyi 19 ottelussa saldolla 3+3. Yhden mestaruuden lisäksi häneltä löytyy kaksi hopeaa ja pronssia.
Maajoukkueessa Lindström pelasi 214 A-maaottelua ja teki pisteet 14+21. Hän edusti maatansa seitsemän kertaa MM-kisoissa ja kolmesti olympialaisissa.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 1 Suomen mestaruus (1976)
- 2 SM-hopeaa ja 2 -pronssia
- 1 Itävallan mestaruus (1971)
- 1 Länsi-Saksan hopea ja pronssi
- Suomen paras jääkiekkoilija 1969
- Valinta SM-sarjan All Stars -kentälliseen (1968, 1969, 1970, 1971, 1973)
- Suomen Jääkiekkoleijona #51
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Lindströmin tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
