Rupilisko
Wikipedia
| Rupilisko | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Rupilisko |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Rupilisko (Triturus cristatus) kuuluu salamanterien heimoon. Rupilisko on rauhoitettu ja suojeltava laji koko Suomessa, uhanalaisluokituksessa se on vaarantunut.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Rupiliskot voivat kasvaa jopa 15 cm pituiseksi ja elää yli 7 vuotta. Rupiliskon iho on kyhmyinen, selkä musta tai tummanruskea. Rupiliskon vatsa on keltainen tai oranssi. Selässä ja vatsassa on tummia täpliä. Koiraalla on kutuaikana selästä pyrstöön ulottuva kaksiosainen harja. Rupiliskon iho erittää limaa joka suojaa niitä maalla liikkuessaan, niiden iho erittää myös lievästi myrkyllistä ainetta ja pahaa hajua yrittäessään hätyyttää mahdollista saalistajaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Rupiliskoa esiintyy Suomessa vain Kaakkois-Suomessa ja Ahvenanmaalla.Se on yleinen Ruotsin ja Norjan eteläosissa, Keski- ja Itä-Euroopassa ja Brittien saarilla.
[muokkaa] Elintavat
Rupiliskot elävät maalla mutta lisääntymisaikana, huhti- toukokuussa, ne tulevat lammikoihin kutemaan. Rupiliskot ovat yöaktiivisia. Talvella ne vaipuvat horrokseen suojaisissa onkaloissa tai lammikoiden pohjalla.
[muokkaa] Ravinto
Rupiliskot syövät matoja, toukkia ja etanoita. Niillä on terävät hampaat, joilla ne pitelevät saalistaan.
