Säkkijärven kirkko
Wikipedia
Säkkijärven luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Säkkijärven kunnassa luovutetussa Karjalassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suunnittelu ja rakentaminen
Säkkijärven vanhan puukirkon käytyä pieneksi ja huonokuntoiseksi, päätettiin vuonna 1829 rakentaa uusi kivikirkko. Säkkijärven uuden kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel ja se rakennettiin uuteen paikkaan graniitista vuosina 1830-1833. Kirkko vihittiin Kolminaisuuden kirkoksi vuonna 1833.
[muokkaa] Kirkon ulkoasu
Säkkijärven kirkko oli kooltaan suuri: 30 metriä pitkä ja 24 metriä leveä ja istumapaikkoja siinä oli noin 4 000. Malliltaan kirkko oli päätytornillinen pitkäkirkko. Tyyliltään se edusti uusklassismia. Kirkon länsipäässä sijainnut kellotorni oli kirkon kokoon nähden matala.
Valkoiseksi rapattuja ulkoseiniä jäsensivät suuret ja korkeat yläpäästään kaarevat ikkunat. Kirkon pääsisäänkäynti oli kirkon länsipäässä kellotornin alaosassa. Myös kirkon sivuilla oli ovet keskimmäisen sivuikkunan alaosassa. Kirkon itäpäähän, jossa sijaitsi muun muassa sakasti, oli kaksi pyörökaarista ovea. Kirkon itäpäähän lisättiin 1930-luvulla pieni kaksinivelinen koristetorni.
[muokkaa] Sisäosat
Kirkkosali jakaantui kolmeen laivaan, joita erottivat kaksi massiivista pilaririviä, joiden pilareissa oli joonialaiset kapiteelit. Keskimmäisen ison laivan kattoi korkea tynnyriholvaus, sivulaivoissa puolestaan oli tasakatot. Kirkkosalia kiersivät lehterit alkujaan kahdessa kerroksessa. Säkkijärven kirkkoa korjattiin sen satavuotisjuhlia varten vuonna 1933. Korjaustöiden suurin muutos oli ylempien lehterien poistaminen, joka toi suuret ikkunat paremmin näkyviin ja teki kirkkosalista valoisamman. Tuolloin kirkkoon asennettiin myös keskuslämmitys ja penkit uusittiin leveämmiksi. Kirkon urut olivat 37-äänikertaiset. Alttaritaulu kuvasi Kristuksen kirkastumista.
[muokkaa] Kirkon tuhoutuminen
Säkkijärven kirkko sai osuman venäläisten ilmapommituksessa 26. helmikuuta 1940 ja paloi. Kirkon kivirunko jäi pystyyn. Jatkosodan aikana säkkijärveläiset rakensivat tilapäisen puukirkon, jonka venäläiset hävittivät sodan jälkeen. Vuonna 1977 venäläiset purkivat varsinaisen kirkon rauniot ja hävittivät hautausmaan.
[muokkaa] Irtaimiston kohtalo
Suurin osa Säkkijärven kirkon irtaimistosta saatiin evakuoitua ja ne ovat nykyisin pääasiassa Kotkan ja Suomussalmen seurakuntien käytössä.
[muokkaa] Aikaisemmat kirkot
[muokkaa] Ensimmäinen kirkko
Säkkijärven vuonna 1541 perustetun kappeliseurakunnan ja vuonna 1571 itsenäistyneen seurakunnan ensimmäisestä kirkosta ei ole juurikaan tietoja. Se on rakennettu mahdollisesti jo ennen kappeliseurakunnan perustamista ja oli varsin vaatimaton puurakennus.
[muokkaa] Toinen kirkko
Säkkijärven toisenkaan kirkon rakennusvuosi ei ole tiedossa. Kirkko kärsi vaurioita Isonvihan aikana, jolloin venäläiset ryöstivät kirkon. Kirkkoa korjattiin vuosina 1737-1739. Pikkuvihan aikana elokuussa 1741 venäläiset ryöstivät jälleen Säkkijärveä ja tällä kertaa myös kirkko paloi.
[muokkaa] Kolmas kirkko
Uutta kirkkoa oli suunniteltu jo ennen vanhan kirkon tuhoutumista ja sitä varten oli Porvoon hiippakunnassa kannettu yhteistä kolehtia. Turun rauhassa Säkkijärvi liitettiin Venäjään ja jo kerättyjä varoja ei saatukaan käyttöön vaan uusi kirkonrakennuskolehti kannettiin Viipurin luterilaisen konsistorin alueella rauhanteon jälkeen. Säkkijärven kolmas kirkko valmistui puusta vuonna 1750 ja se oli malliltaan ristikirkko, jonka vieressä oli erillinen kellotorni. Tämän Säkkijärven kolmas kirkko oli käynyt huonokuntoiseksi 1800-luvuan alkupuolelle tultaessa ja niinpä vuonna 1830 alettiin rakentaa uutta kirkkoa, joka jäi seurakunnan viimeiseksi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
