Sähköhoito
Wikipedia
Sähköhoito eli elektrokonvulsiivinen hoito (ECT) on vaikeaan masennukseen käytettävä hoitomuoto, jota kutsuttiin aikaisemmin sähköshokkihoidoksi. Sen on todettu olevan psykoottisen masennuksen tehokkain hoitomuoto. Masennuksen lisäksi sähköhoitoa käytetään joskus katatonisen skitsofrenian hoidossa ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Sähköhoito keksittiin 1930-luvulla, kun havaittiin epilepsiaa sairastavien skitsofreniapotilaiden psykoottisten oireiden lievittyvän selvästi epileptisen kohtauksen jälkeen. Potilaille alettiin aiheuttaa epileptisia kohtauksia keinotekoisesti ja joidenkin potilaiden todettiin hyötyvän niistä selvästi. Lievän sähköjännitteen johtaminen aivojen läpi osoittautui luotettavaksi ja turvalliseksi tavaksi aiheuttaa kouristuksia ja yleiseen käyttöön tekniikka otettiin vuonna 1938. Menetelmä yleistyi Keski-Euroopassa ja USA:ssa 1940-luvun alussa. Kohtauksia aiheutettiin myös insuliinin avulla, mutta kyseinen hoitomuoto ei ole enää käytössä. Ensimmäinen sähköhoitokojeen toi Suomeen Kellokosken sairaalan ylilääkäri Paavali Alivirta vuonna 1941.
1950- ja 1960-luvuilla sähköhoidon käyttö vähentyi psykiatrisissa sairaaloissa masennuksen ja skitsofrenian hoitoon käytettyjen lääkkeiden kehityttyä. Sähköhoidon uusi nousu alkoi 1980-luvulla, kun sen huomattiin olevan edelleen tehokas hoitokeino sellaisissa vaikeissa psykiatrisissa tiloissa, joissa lääkehoito osoittautui riittämättömäksi.
[muokkaa] Vaikutusmekanismi
Sähköhoidon vaikutusmekanismia on yritetty selvittää jo useita vuosikymmeniä, mutta sen tarkkaa vaikutustapaa ei vieläkään tunneta. Sen on todettu aiheuttavan yleistyneen sähköpurkauksen, joka leviää keskiaivoissa kaikkiin osiin samoin kuin yleistyneessä epileptisessä kohtauksessa. Sähköhoito vaikuttaa useimpiin aivojen välittäjäaineisiin ja aktivoitumista tapahtuu mm. serotonergisessä, noradrenergisessä ja dopaminergisessä järjestelmässä. Sähköhoito lisää GABA:n määrää ja sen reseptoreita. Nopeat vaikutukset tapahtuvat aivojen välittäjäainepitoisuuksissa ja katekoliamiinireseptorit lisääntyvät noin kahden viikon kuluessa hoidon alusta.
[muokkaa] Vaikutus
Sähköhoidon tulokset näkyvät yleensä välittömästi. Mikään muu hoitomuoto ei vaikuta yhtä nopeasti itsemurhavaarassa olevan ja vaikeasta masennuksesta kärsivän potilaan vointiin. Sähköhoidolla on yleensä myönteinen vaikutus mielialaan, ruokahaluun ja uneen. Hoidon vaikutuksen kesto on yksilöllistä ja joillakin potilailla masennus väistyy pitkäksikin aikaa, mutta joillakin masennus voi uusiutua helpommin. 70–90 % vaikeasti masentuneista potilaista on todettu hyötyvän hoidosta merkittävästi.
Haittavaikutuksena ilmenee usein hoitopäivinä muistihäiriöitä, jotka kuitenkin korjautuvat ennalleen. Pitkäkestoiset muistivaikeudet ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi voi esiintyä lihaskipua ja päänsärkyä.
[muokkaa] Hoidosta päättäminen
Sähköhoitoa voidaan antaa kaikille fyysisesti terveille. Hoidon aloittamisesta päättää hoitava lääkäri, mutta sen aloittamiseksi tarvitaan potilaan suostumus, joten joidenkin elokuvien luoma käsitys "sähköshokeista" psykiatristen sairaaloiden käyttämänä rangaistuksena on virheellinen. Riittävä ja ymmärrettävä informaatio vähentää yleensä huomattavasti hoitoon liittyvää pelkoa ja vastustusta. Ennen päätöstä hoidon aloittamisesta tehdään tarvittavat tutkimukset, joilla varmistetaan potilaan fyysinen terveydentila.
[muokkaa] Toimenpide
Sähköhoito aloitetaan yleensä potilaan ollessa psykiatrisessa sairaalahoidossa vakavan masennuksen takia. Hoitoa annetaan 2–3 kertaa viikossa ja hoitokertoja on yhteensä 4–12. Joskus potilas voi käydä hoidossa myös polikliinisesti kotoa käsin.
Teknisesti sähköhoito on yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka suoritetaan kevyessä anestesiassa tai rauhoittavassa lääkityksessä. Sähköhoitolaitteessa on kaksi elektrodia, joiden avulla potilaan päähän johdetaan 70-130 voltin jännite 0,1-0,5 sekunnin ajan. Tämä jännite aiheuttaa välittömän tajuttomuuden ja pienen viiveen jälkeen muutaman kymmenen sekunnin kestoisen symmetrisen kouristuskohtauksen.
Anestesiasta heräävä potilas on yleensä väsynyt. Tajunta palaa noin viiden minuutin kuluttua, mutta potilas voi olla sekava ja muistamaton parin tunnin ajan. Yleensä hän ei muista jälkeenpäin mitään hoitoa edeltäneen puolen tunnin eikä sekavuuden keston ajalta. Tämän vuoksi potilaan toimia on valvottava toimenpiteen jälkeen.
Vaikka toimenpide näyttää usein varsin dramaattiselta, se ei ole erityisen vaarallinen. Vanhusten masennuksen hoidossa sähköhoito on usein lääkehoitoa turvallisempi vaihtoehto. Sähköhoitojaksoja voidaan tarvittaessa uusia. Ylläpitohoidoissa potilas käy saamassa sähköhoitoa 2–6 viikon välein.
[muokkaa] Tulevaisuuden näkymät
Sähköhoito on kansainvälisesti yksi laajimmin tutkittavista psykiatrisista hoitomuodoista. Nopea aivojen kuvantamistekniikan kehittyminen ja hoitomuodon aktiivinen tutkimus tulevat antamaan uutta tietoa sähköhoidon vaikutusmekanismeista. Ikääntyneille turvallisena hoitomuotona vanhusten määrän lisääntyminen saattaa lisätä sähköhoidon käyttöä masennuksen hoidossa.
