RPG-7
Wikipedia
RPG-7 (Ручной противотанковый гранатомет, РПГ-7) on 1950-luvun lopulla Neuvostoliitossa kehitetty kevyt sinko. RPG-7 otettiin käyttöön neuvostoarmeijassa 1961. Se korvasi edellisen mallin RPG-3. RPG-sarja perustuu toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen Panzerfaust M250-sinkoon.
Erikoispiirteitä ovat halpa hinta ja tämäntyyppiselle kevyelle singolle tavallinen nopea uudelleenlataus. RPG-7 on suunniteltu käytettäväksi suurina määrinä.
Singon putki on valmistettu 40 mm halkaisijaisesta teräsputkesta, se on 953 mm pitkä ja painaa 7 kg. Putken eteen tuleva kranaatti muodostaa kolmanneksen laukaisuvalmiin aseen pituudesta. Normaali ammus painaa 2,6 kg ja läpäisee laskennallisesti 600 mm terästä 24° kulmassa. Tähtäimet ovat optiset, mutta käytössä on myös passiivisia infrapunatähtäimiä.
Laukaus on rekyylitön. Suomalaisesta terminologiasta lainaten virikepanos lähettää ammuksen matkaan 115 m/s nopeudella ja lisävirikepanos eli varsinainen ajoraketti käynnistyy sekunnin murto-osan kuluttua, 10 metrin lennon jälkeen. Raketti palaa 500 m matkan ja saavuttaa 295 m/s nopeuden. Kranaatti on stabiloitu siivekkeillä. Kranaatti tuhoutuu yleensä automaattisesti 950 m lennon jälkeen.
RPG-7:n pääkäyttötarkoitus on ollut panssarintorjunta. Se on iästään huolimatta edelleen käyttökelpoinen ja sille on myös kehitetty uusia a-tarvikkeita kuten kaksois-ontelokranaatti ja thermobarinen kranaatti.
Asetta on käytetty laajasti eri maissa, mm. Afganistanin sisällissodassa, Somaliassa, Tšetšeniassa ja Irakissa. Sillä on tuhottu panssarivaunujen lisäksi myös helikoptereita. Jossain sissijoukoissa jopa puolet miehistä on varustettu yksinomaan RPG-7:lla ja kivääritaistelijat toimivat vain heidän tukenaan.
