Rekyyli

Wikipedia

Tuliaseen rekyyli on aseen laukaisusta syntyvä luodin liikesuunnan suhteen vastakkaissuuntainen liike, jonka liikemäärä on yhtä suuri kuin luodin tai vastaavan projektiilin saama liikemäärä. Rekyyli muodostuu ruutikaasuista, jotka purkautuvat suurella paineella ulos piipusta luodin perässä ja itselataavissa aseissa lisäksi lukon liikkeestä.

Rekyyliä kutsutaan yleisesti myös "potkuksi", ase siis "potkaisee".

[muokkaa] Haitat

Rekyyli vaikeuttaa aseen hallitsemista sarjatulella ja hidastaa kertalaukausaseessakin aseen uudelleensuuntaamista. Rekyyli saattaa aiheuttaa myös laukaisupelkoa, mustelmia olkapäähän jos tukki eli aseen perä on huonosti asetettu olkapäälle tai mustelmia silmäkulmaan liian taakse kiinnitetyn tähtäinkiikarin osuessa ampujaan. Rekyyli muodostaa voimakkaan aseeseen kohdistuvan rasituksen ja etenkin suurilla laukausmäärillä voi johtaa aseen tukin ja kiinnitysosien rikkoutumiseen. Rasitus on erittäin kova ns safarikivääreissä, jotka alkavat .375 H&H magnumista ylöspäin. Pienempikaliiberiset kiväärit kestävät suuriakin laukaisumääriä vahingoittumatta. Mutta usein aseen valmistaja on ottanut rekyylin vaikutuksen aseen rakenteessa huomioon ja lisännyt tarvittavia kiinnityspultteja tukkiin.

Tykkikaliiberin aseissa rekyyli saattaa aiheuttaa sen, että ase on suunnattava uudelleen jokaisen laukauksen jälkeen.

[muokkaa] Vaimennus

Aseiden rekyyliä on yritetty poistaa tai vähentää erilaisilla apulaitteilla, kuten suujarru tai aseen tukin ja ampujan väliin sijoitettava yleensä kuminen iskunvaimennin apulaitteista tavallisimpina. Suujarrulla pyritään muuttamaan ruutikaasujen suuntaa ja täten vähentämään taakse- tai ylöspäin suuntautuvaa rekyyliä. Erilaisia elohopeatäytteisiä, massan hitauteen perustuvia tukkiin sijoitettavia vaimentajia on yleisesti saatavilla. Rekyyliä, mukaan lukien piipunsuun nouseminen, on pyritty vaimentamaan myös kaasutoimisesti vastamassoin ammuksen ruutikaasujen painetta hyväksi käyttäen. Jatimaticin vaimennusmekanismi ei poista rekyyliä mutta estää piipunsuun nousemisen ammuttaessa.

Tavallisimmin rekyyliä vaimennetaan sallimalla aseelle suurempi omapaino kuin sen toiminnallisuus tai lujuus muutoin vaatisi.

Kaikissa tuliaseissa ei ole rekyyliä: esimerkiksi sinko voi olla rekyylitön. Myös rakettiammusta käyttäviä käsiaseita on valmistettu ja tuotu Suomeenkin pieniä määriä. Pienoiskivääreissä tai pienitehoisissa ilma-aseissa on heikko rekyyli.

[muokkaa] Inertialukko

Käsiaseen rekyyliä käytetään hyväksi nk. inertialukossa. Esimerkiksi Benelli tuottaa toimintavarmoja inertiatoimisia aseita. Inertialukkoisen aseen lukossa on "vapaa" massa, joka jää paikoilleen massan hitauden ansiosta ampumisen rekyylivaiheen aikana. Kun ase liikkuu rekyylistä nopeasti taaksepäin mutta vapaa massa ei, massan ja aseen väliin sijoitettu vahva mutta lyhyt kierrejousi jännittyy. Rekyyli-iskun loputtua jousi sinkauttaa massan taaksepäin, jonka seurauksena lukko avautuu, hylsy poistuu ja uusi patruuna syöttyy pesään. Jos inertiatoiminen ase tuetaan liikkumattomaksi, se laukeaa mutta ei lataa uudelleen (koska ei pääse liikkumaan). Itselataavat aseet lataavat uuden panoksen pesään rekyylin voimalla. Siksi itselataavissa aseissa on pienempi rekyyli kuin vastaavissa kertalaukeavissa.