Reserviupseerikoulu
Wikipedia
Reserviupseerikoulu on Haminassa toimiva Puolustusvoimien sotilasopetuslaitos, joka kouluttaa suurimman osan maavoimien ja rajavartiolaitoksen sekä osan meri- ja ilmavoimien reserviupseereista. Koulu on perustettu vuonna 1920. Sotavuodet 1939-1945 se oli sijoitettuna Niinisaloon ja toimi vuodet 1942-1945 Upseerikoulun nimellä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio
Reserviupseerikoulu on Itäisen Maanpuolustusalueen komentajan alainen joukko-osasto. Koulutusasioissa se on kuitenkin Pääesikunnan alainen. Sisäisesti Reserviupseerikoulu on jaettu Esikuntaan, Reserviupseerikurssiin, Huoltokeskukseen ja Jääkärikomppaniaan. Jääkärikomppaniaan astuu palvelukseen myös alokkaita toisin kuin muihin koulun alaisiin yksiköihin. Reserviupseerikurssi puolestaan jakautuu yhdeksään perusyksikköön:
- 1.K (l. Kärkikomppania): jalkaväki ja panssarintorjunta
- 2.K (l. Kirveskomppania): jalkaväki
- Sissikomppania (SissiK): sissi- ja tiedustelukoulutus
- Sotilaspoliisikomppania (SpolK)
- Tulenjohtopatteri (TjPtri): Jalkaväki- ja tiedustelutulenjohto
- Tuliasemapatteri (TasPtri): Kenttätykistön ja kranaatinheittimistön tuliasematoiminta
- Ilmatorjuntapatteri (ItPtri): Ilmatorjunnan tuliasema- ja tulenjohtotoiminta
- Pioneerikomppania (PionK)
- Viestikomppania (VK): Viestiaselaji sekä muiden aselajien viestikoulutushaarat
Kukin perusyksikkö jakautuu edelleen joukkueisiin tai jaoksiin. Osassa yksiköistä koulutus on jaoteltu eri linjoihin. Esimerkiksi sissikomppania jakautuu sissi- ja tiedustelulinjoihin.
[muokkaa] Koulutus
Suomen puolustusratkaisu edellyttää suurehkoa kenttäarmeijaa (350 000) miestä, jonka päällystön runkona toimivat palkattuun henkilökuntaan jo rauhan aikana kuuluvat upseerit ja opistoupseerit. Näitä on yhteensä n. 9 000, mikä ei riitä täyttämään sodan ajan koko päällystötarvetta, vaan puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat korkeakoulu- ja opistoupseerit sijoitetaan pääasiassa pataljoonatasolle sekä prikaati- ja armeijakuntatason johto- ja asiantuntijatehtäviin. Näin ollen alipäällystö ja päällystö koostuu komppania- ja patteritasolle reserviläisistä.
Tätä varten koulutetaan RUK:ssa varusmiehistä reserviupseereja. Reserviupseerikouluun otetaan kustakin saapumiserästä 700-750 upseerioppilasta, jotka saavat koulutuksen oman koulutushaaransa joukkueen (vast.), jaoksen, tai tulevia tehtäviään vastaavan ryhmän (johtajiksi), poikkeuksena RUK:n Tuliasemapatterin kenttätykistölinjan upseerioppilaat, joista koulutetaan patteriupseereita, joka tehtävänä vastaa lähinnä komppanian varapäällikön tehtävää.
Ryhmänjohtajiksi reserviupseereja sijoitetaan pääasiassa tiedustelussa sekä eräissä muissa erikoisjoukoissa, joiden miehistötehtävissä on aliupseereja.
Kaikki reserviupseerikoulun opetus jakaantuu neljään oppiaineeseen: johtamistaitoon (painokerroin 10), aselajioppiin (painokerroin 8), taktiikkaan (painokerroin 5) ja liikuntaan (painokerroin 3).
Yleisarvosana määräytyy eri aineiden painotettujen arvosanojen perusteella. Erityisesti kurssin alkuvaiheessa teoriakoulutusta saattaa olla paljonkin, mutta sen määrä riippuu olennaisesti linjasta, sillä aselajioppi voi olla joko teoria- (esim. viesti) tai käytäntöpainotteista (esim. jalkaväki).
Teoreettisen opiskelun vaativuustaso on karkeasti ottaen sama kuin lukiossa. Suoritukset teoreettisissa opinnoissa mitataan kirjallisin kokein (”koulutöin”), jotka on läpäistävä. Hylätty arvosana johtaa oppilaan siirtämiseen valvontalinjalle. Toistunut hylätty arvosana johtaa erottamiseen ja palauttamiseen perusyksikköön niin sanotusti maitojunalla. Perusyksikössä entinen upseerioppilas palvelee 12 kuukauden palvelusaikansa loppuun yleensä korpraalina. Myös kurittomuus tai sairastuminen voi johtaa erottamiseen. Sairastuneille saatetaan kuitenkin tarjota mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun jälki-RUK:ssa yhdessä seuraavan saapumiserän kanssa.
Kurssin alkuvaiheessa painottuvat teoreettiset opinnot ja muodolliset maastoharjoitukset. Keskivaiheilla toteutetaan joukko laajahkoja soveltavia maastoharjoituksia, joissa paneudutaan aselajien yhteistoimintaan. Loppukurssi keskittyy johtajakoulutukseen sekä ampumaleiriin, joka toteutetaan yleensä Pahkajärven ampuma-alueella.
Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä. Reserviupseerikoulun kuri on tavanomaiseen suomalaiseen peruyksikköön verrattuna tiukka.
Kuri pyritään kuitenkin luomaan sisäiseksi vaatimalla upseerioppilailta oma-aloitteista kurinalaisuutta. Tavoitteena on saada upseerioppilaasta luotettava, itsenäinen ja Puolustusvoimien arvomaailman omaksunut alainen esimiehelleen. On kuitenkin huomattava, että Reserviupseerikoulun indoktrinaatio on luonteeltaan yleisisänmaallista eikä sisällä puoluepoliittisia piirteitä tai painotuksia.
[muokkaa] Oppilaskunta
Reserviupseerikurssi muodostaa oman oppilaskuntansa, jota kutsutaan myös RUK:n kymmenenneksi komppaniaksi. Oppilaskunnan korkeimpana elimenä toimii edustajisto, johon valitaan kustakin joukkueesta ja jaoksesta yksi edustaja varamiehineen avoimella vaalilla. Edustajisto valitsee puolestaan hallituksen, jonka jäsenille määrätään tietyt vastuualueet. Hallitukseen valitaan 14 jäsentä, puheenjohtaja, pääsihteeri sekä ATK-, ilmoitushankinta-, kurssijuhla-, kurssikirja-, historia-, urheilu-, sosiaali-, hengellisen-, kuljetus-, kulttuuri-, talous- ja tiedotusjaoston puheenjohtajat. Jaostojen puheenjohtajat tarvitsevat käytännön toteuttamiseen jaostovirkailijoita, jotka nimetään hallituksen kokouksissa. Oppilaskunta toteuttaa RUK:ssa varusmiestoimikunnan tehtäviä: se järjestää lomakuljetukset, edustaa koko kurssia ja huolehtii upseerioppilaiden henkisestä ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaskunnalla on kuitenkin varusmiestoimikuntiin verrattuna laajempi toimialue: näkyvimpinä tehtävinä on järjestää kurssijuhla ja julkaista kurssikirja. Näihin varat hankitaan myymällä kirjaan ilmoituksia. Käytännössä ilmoitusvarat kanavoidaan Reserviupseerikoulun Kannatusyhdistys ry.:lle, joka luovuttaa ilmoitusmyyntiä vastaavan summan oppilaskunnan käyttöön. Varoilla toteutetaan myös erinäisiä hankkeita upseerioppilaiden hyväksi. Esimerkkinä tästä Haminan Sotilaskodin käytössä oleva sotilaskotiauto Varvara, joka on varustettu muun muassa nelivedolla, GPS:llä, saniteettitiloilla ja maastouttamisvälineillä. Yhden reserviupseerikurssin oppilaskunnan budjetti on yli 100 000 €.
[muokkaa] Oppilaat
Reserviupseerikoulu ei edellytä oppilailtaan mitään tiettyä siviilikoulutusta, vaikka lähes kaikki upseerioppilaat ovatkin vähintään ylioppilaita. Sen sijaan useimmat upseerioppilaat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikon aikana osoittamansa soveltuvuuden ja kyvykkyyden perusteella. Loput ovat vapaaehtoisia, menestyneitä aliupseereja, jotka ovat pyrkineet ns. jälki-RUK:hon. Reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa, minkä jälkeen vastaylennetyt upseerikokelaat lähetetään takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Joukko-osastossa upseerikokelas kouluttaa tyypillisesti oman sodan ajan joukkueensa (vast.) yksikön kantahenkilökunnan alaisuudessa. Koko sodan ajan joukko kotiutuu yleensä samaan aikaan, jolloin lähes kaikki upseerikokelaat ylennetään vänrikeiksi. Osa heistä jatkaa Puolustusvoimien palveluksessa joko sopimussotilaina tai Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteina. Tyypillisin kotiutuneen vänrikin jatko-opintopaikka on kuitenkin jokin muu tiedekorkeakoulu.
Siviilissä reserviupseerit sijoittuvat erilaisiin tehtäviin kaikille elämän aloille. On kuitenkin havaittavissa, että keski- ja ylemmässä johdossa on enemmän reserviupseereja kuin heidän tilastollinen osuutensa väestöstä antaisi aihetta osoittaa. Tämä saattaa osaltaan johtua ylioppilaiden suuresta määrästä reserviupseerikouluun valittaessa. Erityisesti aiemmin reserviupseerikoulutus onkin ollut merkittävä etu pyrittäessä liike-elämän palvelukseen. Puolustusvoimien kannalta reserviupseerien hyvä sijoittuminen yhteiskuntaan on kaksiteräinen miekka. Vaikutusvaltaiset reserviupseerit saattavat edistää maanpuolustusmyönteistä asennoitumista, ja heidän siviilikokemustaan voidaan hyödyntää sopivissa sodan ajan sijoituksissa. Toisaalta sodan aikana reserviupseerien tappiot olisivat valtavat, mikä iskisi voimakkaasti hallintoon, liike-elämään ja tutkimukseen. Ongelmaa pienentää kuitenkin se, että tällä hetkellä suurin osa reserviupseereista opiskelee korkeakoulussa n. viisi vuotta kotiutumisensa jälkeen. Tämän jälkeen heidän sijoituksensa usein muuttuu pois etulinjan yksiköistä, joiden tappiot olisivat sodan aikana luultavasti korkeimmat.
[muokkaa] Muu reserviupseerikoulutus
Muita puolustusvoimain kouluja, jossa järjestetään reserviupseerikursseja, ovat mm. Panssarikoulu (panssariala), Ilmasotakoulu (lentoteknillinen ala, lentävä kurssi sekä ilmavoimien viestiala), Merisotakoulu (laivasto ja rannikkotykistö), Huoltokoulutuskeskus (Lääkintäupseerikurssi), Urheilukoulu (urheilijoiden reserviupseerikurssi) ja Laskuvarjojääkärikoulu (laskuvarjojääkärijoukot).
