Rantarata
Wikipedia
Rantarata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Helsingistä Turkuun ja edelleen Turun satamaan.
[muokkaa] Historia
18.1.1895 määrättiin rakennettavaksi rautatie Turun kaupungista Salon kauppalan kautta Karjaan asemalle. Selvitysten jälkeen rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1896. Karjaa-Turku radan linjaukseksi vahvistettiin silloin, että rata kulkee Karjaan asemalta Pinjaisten tehtaan, Skurun lastauspaikan ja Brödtorpin kartanon ohitse Pohjan pitäjässä ja Kosken tehtaan ja Paarskylän kartanon läheltä Perniön pitäjässä sekä Uskelan pitäjän kautta Salon kauppalaan – seuraten vaihtoehtoista suuntaa mainitun kauppalan eteläpuolitse – ja sieltä Halikon, Paimion ja Piikkiön pitäjien kautta ynnä Kaarinassa olevan Littoisten verkatehtaan ohitse Turun kaupunkiin. Pohjankuruun rakennettiin Suomen ensimmäinen rautatietunneli vuosien 1896-1897 aikana. Tunnelin pituus oli 156 metriä. Rataosa Turku-Karjaa avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.4.1899 ja luovutettiin yleiselle liikenteelle 1.11.1899.
Helsingin ja Turun välisen rannikkoradan jäljellä olevan osan Helsinki-Karjaa rakentamisesta päätettiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Rata määrättiin erkanevaksi Pasilan asemalla ja kulkevaksi Espoon kirkonkylän ja Köklaksin kylän ohi Espoon pitäjässä sivuuttaen Espoonlahdessa olleen Bobäckin höyrylaivalaiturin, sitten Masalan, Tolsan ja Munkkullan kartanoiden alueiden kautta Kirkkonummen pitäjässä. Täältä jatkuu linja Vikträsk-järven pohjoispuolitse sekä Siuntion joen yli ja edelleen Solbergin, Tähtelän ja Vahrsin kylien kautta Inkoon pitäjässä, kunnes se liittyy Hangon rataan 3 km päässä Karjaan asemalta. Rataosa Helsinki-Karjaa avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.11.1902 ja luovutettiin 1.9.1903 yleiselle liikenteelle.
Rata rakennettiin paikallisliikenteen tarpeisiin ja mahdollisimman halvalla, joten ratalinjasta tuli hyvin mutkainen, kun pienimmätkin mäet ja kalliot kierrettiin. Pahimpien kaarteiden oikaisuja tehtiin jo 1910-luvulta lähtien ja niiden rakentaminen jatkui 1990-luvulle asti.
Kaikille alkuperäisen suunnitelman asemille rakennettiin arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemat puiset asemarakennukset. Monet niistä on kuitenkin purettu vuosien varrella. Esimerkiksi Leppävaaran asemarakennus purettiin 1990-luvun lopussa ja Kilon asemarakennus 1980-luvun alussa. Vanha asemarakennus on kuitenkin jäljellä monilla asemilla, joista huomattavimpia on ehkä Kauniaisten asemarakennus. Useimmat rakennukset ovat kuitenkin siirtyneet muuhun käyttöön, eivätkä enää palvele matkustajia.
Kirkkonummi-Helsinki väli sähköistettiin 1960-luvun lopussa ja tämä oli myös ensimmäinen valtion omistama sähkörata Suomessa. Perusparannuksen yhteydessä tehty Kirkkonummi-Karjaa jatkosähköistys valmistui vuonna 1992. Loppuosalle Karjaa-Turku sähköistys valmistui vuonna 1995, eli samaan aikaan ensimmäisten Pendolino-junien kanssa.
Rantaradan perusparannus aloitettiin 1980-luvulla aluksi 140 km/h nopeudelle. Vähän myöhemmin rataosan mitoitusnopeudeksi päätettiin dieseljunille 160 km/h ja vielä kertaalleen Pendolinoja ajatellen 200 km/h. Rantaradalla tehtiin lukuisia rataoikaisuja vuosina 1980-1990. Perusparannus valmistui 1995, mutta se ei poistanut kaikkia radan ongelmakohtia. Suurimpia ongelmia ovat radan yksiraiteisuuden ohella penkereiden huono kestävyys kaarteissa ja Turun päässä savipitoisen maan painuminen radan alla. Näiden syiden takia radalla on paljon nopeusrajoituksia. 1970-luvulla suunniteltiin radan oikaisemiseksi Elsa-rataa ja suunnitelma on otettu taas 2000-luvulla esille uuden perusparannuksen tullessa ajankohtaiseksi.
Nykypäivänä rataosa on pääosin yksiraiteinen ja kohtauspaikkoja on harvakseltaan, mikä osaltaan vaikuttaa varsinkin tavara- ja paikallisliikenteen määriin. Kaukojunia kulkee päivittäin Helsingin ja Turun välillä tunnin vuorovälillä. Paikallisliikennettä on Helsingistä Karjaalle asti. Radalla on vähäistä tavaraliikennettä väleillä Turku-Salo, Karjaa-Pohjankuru ja Pasila-Kera. Yöaikaan säännöllistä liikennettä ei ole.
[muokkaa] Ratakartta
Merkkien selitykset
● henkilöliikenteen asema
○ muu asema
Ⓣ tavaraliikennettä
Ⓗ henkilöliikenteen seisake
Ⓚ kohtauspaikka
Ⓥ välisuojastuspaikka
Ⓡ raiteenvaihtopaikka
Ⓛ lakkautettu
Ⓢ suunnitteilla
yksiraiteinen
moniraiteinen
yksityisraide
lakkautettu tai purettu
► yhteydet muille rataosille
| Liikennepaikka1 | km | Lyh. | Lisätiedot | |
|---|---|---|---|---|
| Turku satama | ● | 203 | Tus | |
| Turku | ● | 200 | Tku | Ⓣ ► Toijala ► Uusikaupunki |
| Kupittaa | ● | 196 | Kut | Ⓚ |
| Piikkiö | ○ | 183 | Pik | ⓀⓉ |
| Paimio | ○ | 173 | Po | Ⓚ |
| Hajala | ○ | Ⓛ | ||
| Halikko | ○ | Hlk | Ⓛ | |
| Salo | ● | 144 | Slo | ⓀⓉ |
| Perniön linjavaihde | ○ | 127 | Pö | Ⓣ – viljavaraston sivuraide |
| Ervelä | ○ | 123 | Erv | Ⓛ – Ervelän vanha asema |
| Ervelä | ○ | 119 | Erv | Ⓚ |
| Koski | ○ | 115 | Ks | Ⓛ |
| Kuovila | ○ | 106 | Kvl | Ⓛ |
| Pohjankuru | ○ | 95 | Pku | ⓀⓉ |
| Fiskari | ○ | Ⓛ | ||
| Pinjainen | ○ | Ⓛ | ||
| Karjaa | ● | 87 | Kr | ⓀⓉ ► Hanko ► Hyvinkää |
| Inkoo | ● | 71 | Iko | Ⓚ |
| Tähtelä | ○ | 51 | Ⓛ | |
| Siuntio | ● | 51 | Sti | Ⓚ |
| Kela | ○ | Ⓛ | ||
| Kirkkonummi | ● | 38 | Kkn | Ⓚ |
| Tolsa | ● | 36 | Tol | Ⓗ |
| Heikkilä | ○ | 35 | Hek | Ⓡ |
| Jorvas | ● | 32 | Jrs | Ⓗ |
| Vasikkahaka | ○ | 31 | Ⓡ | |
| Masala | ● | 30 | Mas | Ⓗ |
| Luoma | ● | 28 | Lma | Ⓗ |
| Mankki | ● | 25 | Mnk | |
| Kauklahti | ● | 24 | Klh | |
| Pelto | ○ | 22 | Ⓛ 28.5.1995 [1] | |
| Espoo | ● | 21 | Epo | |
| Tuomarila | ● | 19 | Trl | Ⓗ |
| Koivuhovi | ● | 18 | Kvh | Ⓗ |
| Kauniainen | ● | 16 | Kni | |
| Kera | ● | 15 | Kea | Ⓣ |
| Kilo | ● | 13 | Kil | Ⓗ |
| Ruusutorppa | ○ | 12 | Rus | Ⓡ |
| Leppävaara | ● | 11 | Lpv | Ⓗ |
| Mäkkylä | ● | 10 | Mäk | Ⓗ |
| Pitäjänmäki | ● | 8 | Pjm | Ⓗ |
| Valimo | ● | 7 | Vmo | Ⓗ |
| Huopalahti | ● | 6 | Hpl | ► Vantaankoski |
| Kivihaka | ○ | 5 | Khk | Ⓡ |
| Ilmala | ● | 4 | Ila | |
| Pasila | ● | 3 | Psl | ► Riihimäki ► Keravan kaupunkirata |
| Helsinki | ● | 0 | Hki |
1 Liikennepaikka-sarakkeen linkit viittaavat rautatieasemista kertoviin artikkeleihin
