Räkättirastas
Wikipedia
| Räkättirastas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Räkättirastaan pää ja yläperä ovat harmaat, yläselkä ja hartiat punaruskeat sekä rinta ja vatsapuoli keltaisenkirjavat ja mustatäpläiset. Sen pituus on noin 26 cm, siipien kärkiväli 43 cm ja paino noin 100 g. Ääni on käheää rääkymistä ja räkätystä ja laulu kiihkeää kirskahtelevien ja rätisevien aiheiden lavertelua, jonka lintu usein esittää laululennossa. Voi laulaa myös yöllä. Sulkasato on heinä-elokuussa; sen kesto on 54 vuorokautta. Vanhin suomalainen rengastettu räkättirastas on ollut 18 vuotta ja 7 päivää vanha. Se on samalla koko Euroopan vanhin tunnettu räkättirastas.
[muokkaa] Levinneisyys
Räkättirastas pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Jäämeren rannikoita myöten. Suomen pesimäkanta on noin 1 miljoona paria. Euroopan, ilman Venäjää, kannaksi arvioidaan 5–7,5 miljoonaa paria. Lintu muuttaa talveksi etelämmäksi usein sekaparvissa punakylkirastaiden kanssa. Britteinsaarilla sitä pidetään odotettuna jouluvieraana. Hyvinä pihlajanmarjatalvina jää Suomeenkin kymmeniä tuhansia räkättejä. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa, syysmuutto loka-joulukuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Räkättirastas rakentaa heinistä ja savesta puuhun puolipallon muotoisen pesän, ja tekee siihen 5–6 vihertävää, ruskeapilkkuista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa Vapun tienoilla. Haudonta kestää noin 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina, useinkin lentotaidoiltaan heikkoina. Yksilöt pesivät usein muiden räkättien kassa melko lähekkäin, jotta emot voivat yhdessä puolustaa poikasia lokeilta, varislinnuilta ja muilta pedoilta sekä ihmisiltä. Ei tavallisesti pesi kuin kerran kesässä. Uusintapesiä tavataan yleisesti vielä juhannuksen maissa.
[muokkaa] Ravinto
Räkättirastas syö hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä, marjakaudella myös marjoja ja hedelmiä.
[muokkaa] Triviaa
Räkättirastaan kansanomainen nimitys paskarastas johtuu sille luonteenomaisesta tavasta puolustautua hyökkääjää vastaan ulostamalla tämän päälle.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Merilä, Eino, Orell, Markku & Rönkä, Antti 1982: Räkättirastaan pesintäajasta Perämeren rannikolla ja saarilla. – Lintumies 3.1982 sivut 105–109. LYL.
- Pohjola, Matti 1986: Kalat räkättirastaan ravintona. – Lintumies 1.1986 sivu 32. LYL.
- Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26.
