Punainen kääpiö

Wikipedia

Punainen kääpiö on himmeä punainen tähti jonka läpimitta on kymmenesosa-puolet Auringon läpimitasta. Yleensä punainen kääpiö kuuluu pääsarjaan. Punaisen kääpiön spektriluokka on M, lisämääre V. Punaiset kääpiöt ovat himmeimpiä pääsarjan tähtiä. Punainen kääpiö viettää vakaassa pääsarjavaiheessa kymmeniä miljardeja vuosia ja hiipuu vähitellen valkoiseksi kääpiöksi. Punaisesta kääpiöstä ei tule punaista jättiläistä kuten Auringosta. Nuoressa punaisessa kääpiössä tapahtuu erittäin voimakkaita leimahduksia, flareja.

Sisällysluettelo

1 Tietoja punaisista kääpiöistä
2 Onko punaisella kääpiöllä elinkelpoisia planeettoja
3 Numerotietoja punaisista kääpiöistä
4 Tyypillinen punainen kääpiö, Proxima Centauri
5 Yleisiä numerotietoja eri spektrin omaavista punaisista kääpiöistä
6 Katso myös :

[muokkaa] Tietoja punaisista kääpiöistä

Punaisia kääpiöitä on eniten, noin 90% kaikista tähdistä, mutta vain harvoja niistä havaitaan. Hyvin suuri osa punaisen kääpiön säteilystä on silmille näkymätöntä infrapunasäteilyä. Punaiset kääpiöt tekee yleisiksi niiden oletettu suuri syntymismäärä kullakin kerralla ja niiden pitkä elinikä. Punaisissa kääpiöissä tapahtuu monesti suuria purkauksia, flareja. Ne voivat säteillä jopa 10000 kertaa enemmän röntgensäteitä kuin vastaavat Auringon flaret. Punaiset kääpiöt eivät auringon tapaan kehity jättiläistähdiksi vaan himmenevät pikkuhiljaa "mustiksi kääpiöiksi". Ultraviileä tähti on spektriluokan M7 ruskea kääpiö. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat myös Barnardin tähti, kaksoistähti Kruger 60:n molemmat komponentit A ja B, Gliese 229 A sekä AU Microscopii.

[muokkaa] Onko punaisella kääpiöllä elinkelpoisia planeettoja

Elokelpoinen planeetta on planeetta, jonka pinnalla voi olla elämää. Tällaisella planeetalla on kaasukehä, se ei ole liian kuuma eikä liian kylmä. Jos planeetta pyörii hyvin hitaasti, sen yöt ovat hyvin kylmiä ja päivät kuumia. Jos jokin pieni kappale on hyvin lähellä isompaa kappaletta, isompi kappale hidastaa pyörimistä ja lopulta lukitsee kappaleen pyörimisen samaksi kuin pienen kappaleen kiertoaika. Esim. Kuun pyöriminen on lukkiutunut samaksi kuin sen kiertoaika siten, että kuu kääntää aina saman puolet maata kohti. Aurinko on lukinnut Merkuriuksen pyörimään tahdissa 2/3 (2/3 resonanssissa kiertoajan suhteen) hidastamalla vetovoimallaan pyörimistä. Tätä ilmiötä sanotaan vuorovesilukkiutumiseksi. Nyt on tiedossa että esim aurinkoa huomattavasti himmeämmän Proxima Centaurin Maata vastaava etäisyys on 0,007 AU. Tästä päätellen tähti lukitsee sitä kiertävän planeetan nopeasti paikoilleen, vaikka Proximan massa on noin 12% Auringon massasta. On oletettu, että planeetan lukkiutuessa paikoilleen sen kaasukehä jäätyisi pimeälle puolelle. Toisen olettamuksen mukaan kaasukehä voisi pitää veden nestemäisenä ja elämälle sopivassa muodossa kapealla vyöhykkeellä. Toisaalta Proximassa tapahtuu voimakkaita flare-purkauksia, koska se on ns. flare-tähti. Nämä purkaukset säteilevät tappavaa röntgensäteilyä.

[muokkaa] Numerotietoja punaisista kääpiöistä

Spektriluokka on dM tai MV.
Niiden kirkkaus on alle 1/10 Auringon kirkkaudesta.
Massa noin 0,08-0,5 Auringon massaa (M_O)
Säde 0,1-0,6 Auringon sädettä.
Pintalämpötilat ovat noin 2.400-3.500 K:n paikkeilla
Luminositeetti joskus alle 1/10,000:s L_O.
M_V on alle +9,0 ja yli +16,0
Luminositeetti alle 0,1 L_O.

[muokkaa] Tyypillinen punainen kääpiö, Proxima Centauri

Proxima Centauri on Aurinkoa lähin tähti, joka sijaitsee 4,22 valovuoden päässä Auringosta. Se on punainen kääpiö jonka spektrityyppi on M5.5 eV ja magnitudi 15,45 M_V. Proximan pintalämpötila on 3.040 K ja luminositeetti 0.000138 L_O sekä säde 0.145 R_O massa 0,123 M_O.