Petra

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee muinaista kaupunkia. Petra on myös suomalainen naisen etunimi. Petra on myös pitkän uran tehnyt yhdysvaltalainen gospelbändi.

Koordinaatit: 30°19′45″N, 35°26′30″E

Petran "aarrekammio" El Khasne

Petra (kreik. Πέτρα, Kallio) on muinaisten nabatealaisten kaupunki Jordaniassa. Se sijaitsee Wadi Araban, Akabanlahdelta Kuolleellemerelle ulottuvan laakson, itäpuolella vuorten ympäröimässä solassa.

Kalliot ovat hiekkakiveä, jonka värit vaihtelevat hämmästyttävin tavoin päävärin ollessa rosan punainen. Parhaiten Petra tunnetaan kuningashaudoistaan, jotka on hakattu kallioiden seinämiin.

[muokkaa] Historia

Alueella asuneet nabatealaiset olivat arabeja ja paimentolaisia. He olivat asettuneet sinne noin 100 eaa. Toisaalta Petran asukkaista ei tiedetä paljoa. Nabatealaisille oli tärkeää elävien ja kuolleiden välinen yhteys. He hakkasivat kallioon haudoiksi luolia, jotka ovat metrin leveitä ja kaksi metriä syviä. Ristiretkeläiset ryöstivät ja tuhosivat monia haudoista. Juhlasalinsakin nabatealaiset rakensivat lähelle hautoja.

Nabatealaiset olivat rakentaneet Petraan monimutkaisen vesiputkisysteemin, mikä oli tyypillinen muissakin nabatealaisten kaupungeissa. Järjestelmä toimii nestepaineella. Karussa ja kuivassa maastossa oli tärkeää kerätä ja säilyttää vettä. Ojitusjärjestelmä kuljetti veden väyliä pitkin säiliöihin ja altaisiin. Vesiväylät oli päällystetty kovilla kivilaatoilla, ettei vesi imeytyisi huokoiseen kiveen.

Alueelta on löydetty huomattavan hyvin säilynyt huvila, joka on rakennettu 100-luvulla jaa. Siellä on useita huoneita ja niissä on puolikuun muotoisia istumapaikoilla varustettuja syvennyksiä. Seinillä on säilynyt hyvin freskoja. Myös tämä huvila on yhteydessä vesijärjestelmään, kolme säiliötä on voinut täyttää 150 m³:lla vettä.

Roomalaiset valloittivat Nabatean 106 jaa ja siitä tuli valtakunnan Arabian provinssi. Roomalaiset toivat kaupunkiin uutta tekniikkaa, kuten lattioiden kautta toimivan keskuslämmityksen. Orjat sytyttivät ulen lattian alla olevan uuniin, josta lämmin ilma ja savu lähtivät kiertämään taloa lattian alla olevissa putkissa ja siten lämmittivät talon. ^[1]

Petran väitetään raunioituneen vuoden 363 maanjäristyksessä ja lopullisesti uudessa maanjäristyksessä vuonna 551. Toisaalta uusien tietojen mukaan kaupunki selvisi 300-luvulla ja oli bysanttilaisena kristillisenä keskuksena ainakin 500-luvun loppuun. Tälle tiedolle ovat tarjonneet vahvistuksen vuonna 1993 löydetyt papyrukset.^[2]

[muokkaa] Petra nykypäivänä

Alueella siis tehdään paljon arkeologisia tutkimuksia. Kuitenkin 98% alueesta on vielä tutkimatta. Kaikki ei kuitenkaan ole kestänyt aikaa, esimerkiksi vain yksi holvi eräästä pylväskäytävästä on enää pystyssä. Löydettyä huvilaakin on restauroitu ja haudoissa tehty tutkimuksia. Kaupungissa käy paljon turisteja. Sinne pääsee kuitenkin vain yhtä reittiä, joka on aiheuttanut turistikohteiden rappeutumista. Tulevaisuudessa kaupunkiin tulee kuitenkin pääsemään myös muita reittejä. ^[1]

6. joulukuuta 1985 Petrasta tuli UNESCOn maailmanperintökohde. Suomalainen professori Jaakko Frösén työryhmineen on tutkinut Petrasta löydettyjä papyruskääröjä (1994-) sekä suorittanut arkeologisia kaivauksia Aaroninvuorella Petran lähellä (1998-).

[muokkaa] Triviaa

Elokuvan Indiana Jones ja viimeinen ristiretki lopun ulkokohtauksia kuvattiin Petrassa. Sen sijaan elokuvan kuvaamat temppelin sisätilat olivat studiolavasteita.