Pesah

Wikipedia

Juutalainen pääsiäinen. Faksimile: Miniatyyri 15. vuosisadan messukirjasta joka on kuvitettu Van Eyckin koulukunnan mukaisesti. Bibl. de l'Arsenal, Th. lat., no 199.

Pesah tai pesach (hepreaksi ‏פסח‎, pesaḥ) on juutalainen juhla, josta kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa. Silloin muistellaan exodusta, israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa nisan-kuun neljännentoista päivän iltana.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee "kulkea ohi". Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Jumala surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä.

[muokkaa] Seder pesah

Pesahin vieton keskeinen osa on seder-illallinen. Israelissa seder järjestetään vain pesahin ensimmäisenä iltana, muualla maailmassa kahtena iltana. Pesahin aikana tulee Tooran käskyn mukaan syödä happamatonta matsa-leipää, jota ei ole kohotettu. Tämä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita. Juutalaisen teologian mukaan hapate on myös ylpeyden ja turhamaisuuden vertauskuva, jota vastoin matsa-leipä symboloi sydämen nöyryyttä.

[muokkaa] Kosher le'pesah

Juutalaisen kalenterin nisan-kuun 14. päivän iltaan mennessä on juutalainen koti puhdistettava kaikista jauhotuotteista, koska niissä saattaisi olla hapatetta (hamets). Leipä, leivonnaiset, pastatuotteet, jauhot ja leivänmurut on hävitettävä tai lahjoitettava ei-juutalaisille.

Keittiö puhdistetaan perusteellisesti. Ruokailu- ja keittovälineet, joita käytetään ympäri vuoden, täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee kosher eli kelvollinen. Ruoka-aineet eivät voi imeytyä lasiin, joten lasiastiat vain pestään. Sen sijaan keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuudesta johtuen ja ne on korvattava uusilla tai laitettava erityiseen säilöön pesahin ajaksi. Monissa juutalaisissa kodeissa onkin erityinen vain pesahin ajan käyttöön tarkoitettu astiasto.

Tavallisten jauhojen ja veden sekoittamisesta pidättäydytään täysin, ettei vahingossakaan syntyisi hapatetta. Leipomiseen käytetään vain matsa-jauhoa, jota tehdään jauhetuista matsa-leivistä.

Pesah-viikon aikana kaupoista ei osteta tavallisia valmistuotteita eikä säilykkeitä, koska ne saattavat sisältää hametsia. Kosher-kaupoista ja -välittäjiltä saa erityisiä tarkastettuja kosher le'pesah-tuotteita. Esim. viini, joka on kosher le'pesah, tuotetaan erityisellä tilalla, jonka tuotantolaitteet ovat ympäri vuoden kosher le'pesah. Laitteiden monimutkaisuuden takia niiden pesah-puhdistus olisi mahdotonta, joten näissä viinivalmistamoissa henkilökunnan ruokailu tapahtuu erillisessä rakennuksessa. Itse valmistamossa ei saa nauttia ruokia lainkaan, koska hametsia (esim. leivänmuruja) saattaisi joutua vahingossa viinintuotantosysteemiin, eikä se enää olisi kosher le'pesah.

[muokkaa] Pyhiinvaellusjuhla

Pesah on šavuotin ja sukkotin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Termin alkuperä on heprean sana regel, joka tarkoittaa jalkaa. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaa Jerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten.

Exoduksesta ja pääsiäisen vietosta kerrotaan toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 12).