Palais-Royal (Pariisi)

Wikipedia

Palais-Royal on Pariisissa Ranskassa sijaitseva palatsi ja historiallinen asumus. Palatsi sijaitsee Pariisin ensimmäisessä kaupunginosassa ja Louvren palatsin pohjoispuolella. Palatsin pihalla on Daniel Buren suunnittelema pylväikkö ja Pol Buryn Ceisosmaapallo. Palatsin rakennuskokonaisuus käsittää myös Comédie-Françaisen (teatteri)tilat.

Sisäänkäynti Conseil d'État osaan rakennusta, place du Palais-Royalin puolella.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Alkuperä

Palatsin rakensi arkkitehti Jacques Lemercier kardinaali Richelieun pyynnöstä. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1624. Rakennuksen paikka vastaa suunnilleen aiemmin paikalla sijainneen Rambouillet’n palatsin aluetta. Alkuvaiheessa Palais-Royalea kutsuttiin Kardinaalin palatsiksi. Kardinaali Richelieu oli usein nähty vieras Rambouillet’n markiisittaren loistavassa salongissa, jota hän linnassaan piti.

[muokkaa] Kuninkaallinen asumus

Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ransakan kuningas Ludvig XIII:lle. Vuodesta 1643 lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne Itävaltalainen ja hänen poikansa, nuori Ludvig XIV, kuten myös kardinaali Mazarin poistuivat Louvresta asuakseen tässä palatsissa. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”Palais-Royaleksi”. Vuonna 1648 pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.

[muokkaa] Orlèansien herttuoiden aika

Vuonna 1661 Ludvig XIV asettuu asumaan uudelleen Louvereen, ja hänen nuorempi veljensä Filip, jota kutsutaan arvolla Monsieur, saa palatsin apanage-läänityksenä. Vuonna 1692 Orléansin herttua Filip II perii palatsin. Seuraavan vuosisadan alussa sijaishallitsija Orléansin herttua Filip III asuu palatsissa ja viettää siellä jokseenkin iloista ja rattoisaa elämää.

[muokkaa] Vallankumouksen tyyssija

Les propylées (à droite) et la galerie de Valois (à gauche).

Vallankumouksen aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas Filip tasa-arvoinen. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna 1773 tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, teattereita, kahviloita, puiston jne. Tällöin palatsia alettiin nimittämään kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (prévot des marchands).

Palais-Royale tuli vallankumouksen aikana agitaation ja riettaan elämän paikaksi. Sieltä lähtivät Bastillen valtaamiseen johtaneet vallankumouskiihotukset. Camille Desmoulins puhui kansanjoukoille nostettuna kahvilan päydälle. Juuri 13. heinäkuuta 1789 pidetty puhe on tehnyt hänen kuuluisaksi. Palatsista lähti myös valtuuskunta, joka 5. lokakuuta 1789 nousi vastustamaan kuninkaan käyttämää veto-oikeutta. Samana päivänä tuhannet naiset marssivat kohden Versaillesta ja 6. lokakuuta he toivat mukanaan kuninkaallisen perheen Tuileriesiin.

Kahvilat olivat tyytyväisiä toimintaansa kaarikäytävien varrella. Ne ulottivat toimintonsa puiden siimekseen. Ne olivat todellisia verbaalisen agitaation peräpaikkoja, uusien ajatusten kansakokouksia, niin kauan kuin vallankumous toi ja kehittyi puheen rytmillä.

Vuonna 1793 palatsi siirtyi valtion omaisuudeksi.

[muokkaa] Keisarikunta

Ranskassa (18 brumaire, vuonna VIII) 9. marraskuuta 1799 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Palais-Royale määrättiin Tribunat’n toimipaikaksi. Kyseessä oli uuden perustuslain mukaisesta valtioelimestä, jonka tehtävänä oli keskustella lakialoitteista ja sen päätökset olivat vain neuvoantavia.

[muokkaa] Orléansin herttuioiden residenssi

Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna 1814 ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen 1848 saakka. Jo 24. joulukuuta 1914 Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetätti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation ja Heinäkuun monarkian aikana. Palatsi ryöstettiin Heinäkuun monarkian kaataneiden toimesta 22. helmikuuta 1848.

[muokkaa] Kommuuni

Vuonna 1871 palatsi tuhotiin. Se restauroitiin pari vuotta myöhemmin, jotta sinne voisi sijoittua valtioneuvosto (Conseil s’État).

[muokkaa] Tämän päivän tilanne

Nykyisin, kauppojen ja kahviloiden lisäksi mm. seuraavat instituutiot toimivat rakennuksessa:

Valtioneuvosto (Le Conseil d'État), joka on julkinen viranomainen ja Ranskassa sillä on kaksi keskeistä tehtävää: se toimii hallituksen neuvonantajana ja se on korkein hallinnollinen tuomioistuin.
Perustuslakineuvosto (Le Conseil constitutionnel) on julkinen viranomainen, joka perustettiin Viidennen tasavallan perustuslaissa 4. lokakuuta 1958. Neuvoston tehtävänä on päättää lainsäädännön perustuslaillisuus ja sille on sälytetty perustuslain tulkintaoikeus.
Kulttuuriministeriö. Presidentti Charles de Gaulle oli ensimmäinen, joka loi kulttuuriministerin tehtävät ja alan hallinnon.
Ranskalainen teatteri (la Comédie-Française) on ainoa Ranskan valtion omistama teatteri ja yksi niistä harvoista, joilla on vakinainen henkilökunta.

[muokkaa] Puutarha

Palatsin sisäpihalla on laaja puutarha, jossa usein järjestetään mm. taidenäyttelyitä. Puutarhan perällä on Ranskan kansalliskirjaston Richelieu-keskus.