Mykeneläinen kulttuuri

Wikipedia

Tärkeimpiä mykeneläisiä kaupunkeja

Muinaisen Mykenen Leijonaportti

Mykeneläinen kulttuuri kukoisti Kreikan mantereella ja Aigeianmerellä noin vuosina 2000-1200 eaa. Mykeneläistä kulttuuria alkoi esiintyä minolaisten inspiroimana noin vuonna 1700 eaa. Sen nousu sijoittuu minolaisen kulttuurin romahdukseen n. vuonna 1450 eaa. Mykeneläiset luultavimmin valloittivat ja ryöstivät Kreetan n. 1400 eaa ja ottivat sen aseman kaupankävijöinä Välimerellä.

Mykeneläisiä kaupunkeja hallitsi soturiaateli. Se oli siten tyypillinen indoeurooppalainen kreikkalainen kulttuuri. Soturiaristokraatit haudattiin mehiläispesää muistuttaviin kivisiin tholos-hautoihin. Hautoihin pantiin runsaat hautalahjat, esim kultanaamioita ja aseita.

Mykenen vallan aikoina käytiin tarumainen Troijan (Ilionin) sota, josta Kreikan Homeros kertoo. Homeroksen Ilias-eepos pohjautuu kansantaruihin. Troijana pidetään Hissarlikin kukkulaa Turkissa. Mykenen ajoilta on säilynyt ns. Agamemnonin hauta. Mykeneläisten asutusten keskus oli linnoitettu kaupunki. Tämä viittaa kaupunkivaltioiden välisiin sotiin. Mykenen kiviarkkitehtuuri oli hyvin karkeata.

Mykenen kaupunkeja alettiin linnoittaa vasta noin 1300-1200 eaa. Mykenen kulttuurin romahtaminen saattaa liittyä merikansojen hyökkäysretkiin 1100-1180 eaa, kaupunkivaltioiden välisiin sotiin ja uusien valloittajien, doorilaisten, saapumiseen maahan noin vuosina 1300-1050 eaa. Doorilaiset valloittivat hajaantuneen maan rauta-aseiden avulla. Mykene itse tuhottiin kahteen kertaan. Jotkut arkeologit epäilevät ajatusta doorilaisvalloituksesta.

Mykenen aikaa pidetään Kreikan taruaikana. Arkaainen Kreikka muotoutui vasta noin 800 eaa.

Mykenen ja Kreikan väliin jäävää aikakautta noin vuosina 1100-800 eaa. sanotaan pimeiksi vuosisadoiksi, koska tältä ajalta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä vaan muun muassa ns. geometrista keramiikkaa.

[muokkaa] Mykenen esihistoria

Noin vuosina 3000-2000 eaa. vallitsi Aigeianmerellä ns. kykladinen kausi, jolloin aluetta hallitsivat saarten kulttuurit ja ehkä merirosvot. Kreikan mantereella elettiin noin 2600-2000 eaa. varhaishalledista aikaa, jolloin perustettiin ensimmäisiä kyliä. Noin vuonna 2000 eaa. saapui uusia valloittajia, akhaijeja, jotka omaksuivat paikallisilta esim. -ssos päätteisiä paikannimiä (Halikarnassos jne).

[muokkaa] Mykenen historian jako

Mykeneä on myöhäishelladinen kulttuuri (engl. Late Helladic, LH). Helladinen viittaa Manner-Kreikkaan mistä Mykenen kulttuuri oli lähtöisin.

Arvioitu ajoitus	Ajanjakso
1000	esigeometrinen
1000–1060	alimykene
1090–1060	LHIIIC myöhäinen
1130–1090	LHIIIC keskinen
1190–1130	LHIIIC varhainen
1320–1190	LHIIIB2
1300–1320	LHIIIB1
1350–1300	LHIIIA2
1400–1350	LHIIIA1
1450–1400	LHIIB
1500–1450	LHIIA
1550–1500	LHI

Ajanjaksojen tarkka jako on kiistanalainen ja siihen tulee muutoksia. Jaksot määritellään saviastioiden eli keramiikan tyyleistä joissa tapahtui muutoksia ajan mukana. Saviastioita tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä mykeneläisen kulttuurin kehityksestä. Esim. LHIIB-ajalla huomataan Kreetan minolaisen kulttuurin vaikutuksen heikkeneminen 1450-1400. Tällöinhän Kreeta ilmeisesti valloitettiin. LHIIIIA1: Mykeneläinen kulttuuri levinnyt Manner-Kreikkaan, LHIIIA2-tyypin keramikka levisi kaupan mukana suureen osaan itäisen Välimeren rannikoita ja saaria. LHIIIB2: monet Mykenen asutuskeskukset tuhoutuivat tämän aikakauden lopussa, ja vain harva ehjä tämän aikakauden saviruukku säilynyt tutkijoille. LCIII alkoi Egyptin kuningatar Twosretin kuoltua. Tämä tyyli jakautuu alueellisiin kulttuureihin, erityisesti myöhemillä jaksoillaan.