Ludvig Isak Lindqvist

Wikipedia

Ludvig Isak Lindqvist (3. lokakuuta 1827, Uusikaarlepyy – 2. helmikuuta 1894, Helsinki) oli tunnettu suomalainen arkkitehti. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1847. Valmistumisensa jälkeen Lindqvist toimi ensin yleisten rakennusten intendentinkonttorin oppilaana ja myöhemmin Turussa lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena. Vuonna 1855 Lindqvist nimitettiin Oulun läänin lääninarkkitehdiksi. Tuossa virassa hän oli vuoteen 1868 asti. Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi hänet nimitettiin 1882. Lindqvist erosi virasta vuonna 1887.

Hänet muistetaan parhaiten lukuisien kirkkorakennuksien ja sairaaloiden suunnittelijana.

Sisällysluettelo 1 L.I. Lindqvistin suunnittelemia rakennuksia 1.1 Kirkot 1.2 Muita töitä 2 Lähteet

[muokkaa] L.I. Lindqvistin suunnittelemia rakennuksia

[muokkaa] Kirkot

• 1855 - Oulunsalon toinen kirkko (tuhoutunut tulipalossa 1882)
• 1861 - Sievin kirkko
• 1864 - Tervolan iso kirkko
• 1871 - Pihlajaveden kirkko, Keuruu (L.I. Lindqvist ja Ernst B. Lohrmann)
• 1880 - Jyväskylän kaupunginkirkko
• 1882 - Toivakan kirkko
• 1885 - Taulumäen vanha kirkko (tuhoutunut tulipalossa 1918)
• 1889 - Kärkölän kirkko

[muokkaa] Muita töitä

• 1859 - Kemin kaupungin asemakaava (vahvistettiin vuonna 1869)
• 1859 - Keminmaan vanha pappila
• 1874 - Meritullinkatu 6, Helsinki
• 1882 - Oulun lääninvankila
• 1884 - Entinen Lääketieteen historian museo (Kasarmikatu 11), Helsinki
• 1885 - Bulevardi 18-20, Helsinki
• 1887 - Lääninhallituksen päärakennus, Oulu (L.I.Lindqvist ja Jacob Ahrenberg)

[muokkaa] Lähteet

• Oulun Historiaseuran julkaisuja Studia Historica Tomus I (PT-paino Oy, Oulu, 1967). Esko Järventaus: Oulun lääninarkkitehdit s. 284-301.

Tämä arkkitehdista kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.