Lohikäärme (tähdistö)

Wikipedia

Lohikäärmeen tähdistö

Lohikäärmeellä on myös muita merkityksiä, katso lohikäärme

Lohikäärme (latinaksi Draco, genetiivi Draconis) on iso pohjoistaivaan tähdistö Pienen karhun ympärillä.

Thuban (α Dra, kirkkaus +3,6^m) oli taivaan pohjoisena napatähtenä noin 2700 eaa. Egyptin pyramidien rakentamisen aikaan. Maan prekession takia taivaannapa ei pysy paikallaan, vaan vaeltaa hitaasti ympyränmuotoista rataa, ja niinpä nykyään napatähtenämme on Pohjantähti.

Etamin eli γ Dra, kirkkaus +2,2^m, on myös ollut muinoin Egyptiläisten taivaannavan kiintopisteenä. Vuonna 1725 James Bradley mittasi tällä tähdellä ensimmäisenä valon aberraation, ensimmäisen empiirisen todisteen, että Maa kiertää Aurinkoa.

Syvän taivaan kohteista Lohikäärmeessä on muun muassa elliptinen galaksi M102, spiraaligalaksit NGC 4236, NGC 5907, NGC 6503 ja planetaarinen sumu NGC 6543.

R Dra on Mira-tyyppinen muuttuja, jonka jakso on 245 d ja jonka kirkkaus vaihtelee 6,3^m–13,9^m.

W UMa-tyypin pimennysmuuttujat BV Dra ja BW Dra muodostavat optisen kaksoistähden ja samalla ne ovat itsekin fyysisiä kaksoistähtiä. BW:n kirkkaus vaihtelee välillä 8.61–9.08^m (jakso 7 h 0 min 43 sek). BV:n kirkkaus vaihtelee välillä 7.88–8.48^m (jakso 8 h 24 min 6 sek). Niiden fyysiset komponentit ovat lähes kiinni toisissaan ja pyörivät siten hyvin nopeasti toistensa ympäri.

Mytologian mukaan Lohikäärme sai alkunsa titaanien ja Olympoksen jumalien taistellessa. Minerva torjui lohikäärmeen hyökkäyksen, joka edusti titaaneja paiskaamalla sen taivaalle hännästä. Kieppuessaan se kietoutui mutkille pohjoisnavan seudun kylmyys jähmetti sen muotoon, jossa se on nykyisin kuvattu.