Liejukana
Wikipedia
| Liejukana | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Liejukana (Gallinula chloropus)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Musta höyhenpeite ja ruskea selkä, valkea pyrstön alapuoli ja pitkittäisjuova kyljessä, punainen nokka ja nokan tyvi. Vihertävät jalat. Nuori lintu on ruskeampi, ja sen nokka ja otsakilpi ovat vihertävät. Pituus 28–40 cm, siipien kärkiväli 50–55 cm, paino 170–490 g. Soidinääni on kauas kantava, puliseva huutosarja.
Vanhin suomalainen rengastettu liejukana on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 24 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 18 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Suomessa harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä esimerkiksi Suomenojan vedenpuhdistamolla Espoossa. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti. Suomessa pesii noin 100 paria. Euroopassa pesii 900,000–1,2 miljoonaa paria. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rehevöityneet matalat vedet, jätevedenpuhdistamot. Liejuiset, kuten nimikin kertoo.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on "katollinen kori", joka rakennetaan maahan tiheän kasviston joukkoon. Munia tulee 2–10 kappaletta. Väriltään ne ovat kellahtavan harmaita ja punertavatäpläisiä. Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen, noin 3 viikkoa, ja poikasten hoitoon. Poikaset oppivat lentämään noin 7 viikon ikäisinä. Vuodessa syntyy 2–3 poikuetta, Suomessa 1 tai 2 poikuetta.
[muokkaa] Ravinto
Liejukana syö uidessaan sekä vesikasveja että pieniä vesieläimiä kuten sammakontoukkia. Syö myös nilviäisiä, matoja, hyönteisiä, pikkukaloja, raatoja ja toisinaan muiden lintujen munia.
