Lentäjä
Wikipedia
Lentäjä tai pilotti on henkilö, jolla on koulutus, viranomaisen myöntämä lupa (lentolupakirja) ja lääketieteellinen kelpoisuus ohjata eli lentää ilma-alusta. Lainopillisesti lentäjä on ilma-aluksen päällikkö. Lentäjä on ammattinimike, kapteeni ja perämies kuvaavat arvoa. Pienemmissä ilma-aluksissa on yleensä yksi lentäjä, suuremmissa (esim. liikennelentokoneet) kaksi, joista toinen on ilma-aluksen päällikkö. Henkilö, joka lentää jonkin lentoyhtiön palveluksessa, on liikennelentäjä. Lentokoneen päällikköä kutsutaan myös kapteeniksi ja toista ohjaajaa perämieheksi. Lentokoneessa ei ole aina pakko olla yhtä kapteenia ja perämiestä; voi olla myös kaksi kapteenia. Näissä tilanteissa kokeneempi kapteeni toimii lentokoneen päällikkönä. Kapteeniksi voi päästä toimittuaan ensin 4–10 vuotta ja vähintään 2400 lentotuntia perämiehenä. Lentokapteeni on tasavallan presidentin myöntämä arvonimi ansioituneelle lentäjälle. Koneen päällikköä voi kutsua kapteeniksi, mutta ei lentokapteeniksi ilman kyseistä arvonimeä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lentolupakirjan saaminen
Lentäjäksi voi opiskella lentokerhoissa tai lentokouluissa. Purjelentäjän lupakirjan (engl. glider pilot's licence, GPL) voi saada jo 16-vuotiaana. Yksityislentäjän lupakirjan (engl. private pilot's licence, PPL) voi suorittaa muutamassa kuukaudessa 17-vuotias. Ammattilentäjäksi, esim. liikenne- tai sotilaslentäjäksi, opiskelu saattaa kestää 1–3 vuotta. Kuhunkin konetyyppiin on lisäksi saatava tyyppikoulutus.
Suomessa siviililentäjän lentolupakirjan myöntää Ilmailuhallinto, sotilaslentäjän Suomen ilmavoimat. Euroopan unionin tasolla EU:n lentoturvallisuuslaitos EASA hoitaa lupakirja-asioita. Aikaisemmin eurooppalaisen lentolupakirjan myönsi aiemmin JAA, joka on yhdistynyt EASA:aan.
Lentoturvallisuussyistä lentäjälle on lääketieteellisiä vaatimuksia, jotka on näytettävä toteen 6 kk – 2 vuoden välein. Suomessa lentäjien terveyden testaavat valtuutetut ilmailulääkärit. Sotilaslentäjät tutkii Keskussotilassairaalan Ilmavoimaosasto. Samoissa tiloissa toimii myös ammatti-siviililentajät tutkiva Ilmailulääketieteellinen keskus eli AMC (Aero Medical Centre).
Lupakirjan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu terveyttä koskevia vaatimuksia, teoreettisen ja lentämisen osaamisvaatimuksia. Perusteoriakurssit ovat samankaltaiset kaikille lentäjille. Pääasialliset oppiaineet ovat
- ilmailumääräykset
- lentäjän sääoppi
- aerodynamiikka
- lentokoneen rakenne, moottori, laitteet
- radiopuhelinliikenne
- ohjausoppi
- lentosuunnistus
- ilmailufysiologia.
Lupakirja on voimassa puolesta vuodesta kahteen vuoteen, jonka jälkeen mainitut vaatimukset on näytettävä uudelleen toteen.
[muokkaa] Koulutus
Suomessa liikennelentäjäksi voi kouluttautua opiskelemalla ilmailukoulussa, joita ovat valtion ja Finnairin omistama Suomen Ilmailuopisto, sekä yksityiset Patria ja Salpauslento.
Hävittäjälentäjäksi kouluttaudutaan ilmavoimissa.
[muokkaa] Palkka
Lentäjän työ on vastuullista ja vaativaa. Se on myös epäsäännöllistä ja työvuorot saattavat olla hyvinkin pitkiä. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että lentäjän työ on maailmanlaajuisesti verraten hyvin palkattua. Esim. Finnairilla lentäjän alkupalkka on noin 2500 €, ja peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä 0–25 % peruspalkasta riippuen mm. kokonaistyömäärästä ja työajoista sekä virkapukurahaa. Palkkaluokkia on 20 ja palkka nousee vuosittain yhden palkkaluokan. Tehtävän luonteen vuoksi kapteeni saa hieman parempaa palkkaa kuin perämies.
[muokkaa] Kuuluisia lentäjiä
Ilmailun pioneereja ovat mm. seuraavat siviililentäjät
- Louis Blériot
- Amelia Earhart
- Howard Hughes
- Otto Lilienthal
- Charles Lindbergh
- Wiley Post
- Antoine de Saint-Exupéry
- Wrightin veljekset
Sotilasilmailun kuuluisia lentäjiä:
