Laajakaista (Internet-yhteys)
Wikipedia
Termiä laajakaista käytetään puhuttaessa Internet-yhteyksistä, joiden kaistanleveys on suurempi kuin valintaisessa puhelinverkossa käytettävän modeemiyhteyden (56 kbit/s) ja ISDN-yhteyden (kaksi 64 kbit/s B-kanavaa). Yleisesti termillä käsitetään yhteyksiä, joiden nopeus on vähintään 512 kbit/s, mutta Yhdysvalloissa FCC:n mukaan 200 kbit/s riittää ja Suomessa Viestintäviraston mukaan 256 kbit/s.
Termin laajakaista käyttäminen tässä yhteydessä on kuitenkin hieman harhaanjohtavaa, koska esimerkiksi kaapelimodeemi käyttää vain kapean kaistan kaapelitelevisioverkosta. Toisaalta sekä 56 kbit/s modeemit että ADSL-yhteydet käyttävät laajaa kaistaa, mutta vain jälkimmäinen on laajakaistainen Internet-yhteys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Markkinoilla olevista Internet-yhteyksistä
Suomessa toimii runsas joukko Internet-palveluntarjoajia, jotka tarjoavat monenlaisia Internet-yhteyksiä. Erityisesti kaapelimodeemi- ja ADSL-yhteydet on suunnattu kuluttaja-asiakkaille. Taloyhtiöiden verkoissa saatetaan käyttää myös HomePNA-tekniikkaa. Edellä mainitut soveltuvat joissakin tapauksissa myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, mutta useimmilla palveluntarjoajilla on erikseen yrityskäyttöön tarkoitettuja yhteyksiä, kuten SDSL.
Kaapelimodeemiyhteys on yleensä edullisin vaihtoehto niillä alueilla, joilla kaapelitelevisioverkko on muutettu kaksisuuntaiseksi. Yleensä palvelua tarjoaa verkossa kuitenkin vain yksi palveluntarjoaja, jolla on täten monopoli. DSL-yhteydet toimivat puhelinverkoissa, joissa myös esiintyy paikallisia monopoleja, mutta Viestintävirasto valvoo toimintaa. ADSL-liittymä onkin useimmissa tapauksissa mahdollista hankkia joltain muulta palveluntarjoajalta.
Hintoja ja ominaisuuksia vertailtaessa kannattaa huomata, että useimmat kuluttajakäyttöön tarkoitetut yhteydet ovat epäsymmetrisiä. Tämä tarkoittaa, että Internetistä tulevalle liikenteelle on varattu leveämpi kaista kuin paluusuuntaiselle liikenteelle. Isojen tiedostojen siirtäminen molempiin suuntiin, videoneuvotteluyhteydet sekä verkkopelit vaativat kuitenkin kaistaa molempiin suuntiin. Vertailussa kannattaa myös huomioida liittymän avausmaksu ja toimitusaika.
[muokkaa] Päätelaitteen hankkiminen
Yhteyden käyttämiseksi tarvitaan yleensä tietokoneen ja yhteyden väliin erityinen päätelaite. Toisaalta yhä useammissa taloyhtiöiden verkoissa käytetään sisäverkossa Ethernetiä, jolloin erityistä päätelaitetta ei tarvita. Palveluntarjoajat tarjoavat usein "avaimet käteen" -asennuspalvelua, mutta joillakin palveluntarjoajilla on rajoituksia käyttöjärjestelmän tai muun syyn takia, vaikka sinänsä Internet ja Internet-yhteydet ovat täysin käyttöjärjestelmäriippumattomia. Joskus itse asentaminen voi olla ainoa vaihtoehto tai selkeästi edullisempi. Yleensä yhteyden asennus sujuukin muutamassa minuutissa ilman ongelmia, kun liittymää ja päätelaitetta hankittaessa on kiinnitetty huomiota muutamiin asioihin.
Useimmat liittymät käyttävät dynaamisia IP-osoitteita, jotka helpottavat yhteyden asentamista. Dynaamisia osoitteita käytettäessä koneet ja muut laitteet saavat IP-osoitteet automaattisesti palveluntarjoajan DHCP-palvelimelta. Joissakin liittymissä käytetään kiinteitä eli staattisia IP-osoitteita, jolloin osoitteet täytyy syöttää käsin. Ohjeet osoitteiden syöttämiseen saa yleensä palveluntarjoajalta, mutta jos kiinteiden osoitteiden käyttö ei ole välttämätöntä, kannattaa käyttää dynaamisia osoitteita.
Jos palveluntarjoaja toimittaa päätelaitteen, kannattaa varmistaa, että laitteessa on Ethernet-liitäntä. Useimmissa nykyaikaisissa tietokoneissa on valmiina Ethernet-liitäntä emolevyllä tai erillisellä kortilla. Vanhempiin koneisiin saattaa olla tarpeen hankkia Ethernet-kortti. Päätelaitteita, jotka asennetaan tietokoneen sisään tai joissa on vain USB-liitäntä, kannattaa välttää. Jos päätelaite täytyy hankkia itse, kannattaa hankkia laite, jossa on Ethernet-liitäntä ja varmistaa myyjältä, että päätelaitteessa on valmiina asetukset tilattuun yhteyteen. Päätelaitteita on myös saatavilla varustettuna langattoman verkon tukiasemalla, mutta usein käytetään erillistä langattoman verkon tukiasemaa, joka kytketään päätelaitteeseen Ethernet-kaapelilla.
[muokkaa] Asennus
Päätelaite kytketään liittymään ja tietokone tai tietokoneet päätelaitteeseen Ethernet-kaapelilla tai langattoman verkon avulla. Useimmissa käyttöjärjestelmissä vakioasetuksena osoite haetaan DHCP-palvelimelta, jolloin yhteys toimii välittömästi. Tarvittaessa koneen verkkoasetukset on hyvä tarkistaa.
Puhelinverkkoa käyttävissä yhteyksissä, kuten ADSL ja HomePNA, on lisäksi tarpeen asentaa ADSL- tai HomePNA-suodattimet samaan liittymään kytkettyjen analogisten laitteiden, kuten puhelimien, vastaajien ja faksien, yhteyteen.
[muokkaa] Tietoturva
Kytkettäessä tietokone kiinteästi Internetiin on myös kiinnitettävä huomiota tietoturvaan. Erityisesti Windows-käyttöjärjestelmissä on avoimia portteja ja ominaisuuksia, jotka mahdollistavat erilaisten haittaohjelmien leviämisen koneelle. Myös muita käyttöjärjestelmiä käytettäessä on syytä kiinnittää huomiota järjestelmän turvallisuuteen, vaikka muun muassa useita UNIX-sukuisia käyttöjärjestelmiä (mm. Linux-käyttöjärjestelmät, BSD-järjestelmät) pidetään varsin turvallisina.
[muokkaa] Laajakaistan edistäminen
Suomessa laajakaistan edistämisestä valtion tasolla vastaa Liikenne- ja viestintäministeriön asettama kansallinen laajakaistatyöryhmä, jonka tehtävänä on kansallisen laajakaistrastrategian toimeenpano ja seuranta.
