Kuumailmapallo
Wikipedia
Kuumailmapallo on vanhin lentolaite, jolla on menestyksellisesti pystytty lentämään. Sen keksijöinä pidetään Montgolfierin veljeksiä. Ensimmäisen miehitetyn kuumailmapallolennon tekivät 21. marraskuuta 1783 Pariisissa Pilâtre de Rozier ja markiisi d'Arlandes.
Oulussa pidettiin 29. elokuuta 1784 Ruotsin kuningas Kustaa III:n kunniaksi juhlajumalanpalvelus ja porvarien juhla. Oululainen apteekkari Johan Julin oli rakennuttanut tätä tilaisuutta varten kuumailmapallon. Se teki Pohjoismaiden ensimmäisen pallolennon ilman matkustajia.
[muokkaa] Rakenne
Kuumailmapallo on yleensä tehty polyuretaanilla tiivistetystä nylonista tai polyesterikankaasta. Pallon rungon muodostavat runkonauhat jotka päättyvät ruostustumattomasta teräksestä tehtyihin vaijereihin joihin kori ripustetaan. Kori on punottu pajusta tai rottingista. Korin alta kulkevat teräsvaijerit joiden varassa kori roikkuu. Pallon huipussa on ns. laskuvarjoventtiili, jolla säädellään pallon nostetta päästämällä kuumaa ilmaa ulos.
Polttoaineenä käytetään propaania, jota poltetaan tarkoitukseen suunnitellussa polttimessa.
Ennen kuin pallo voidaan kuumentaa, täytetään se kylmällä ilmalla käyttämällä moottorikäyttöistä puhallinta.
Kun polttimella lämmitetään pallon sisällä olevaa ilmaa, pallo tulee kevyemmäksi kuin sitä ympäröivä ilma ja kohoaa ylöspäin.
Kuumailmapallo ajelehtii tuulen mukana,joten sitä on vaikea ohjata.
Kun poltin sammutetaan, pallossa oleva ilma alkaa jäähtyä, ja pallo laskeutuu vähitellen alas.