Kataja
Wikipedia
| Kataja | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu. Se on maailman laajimmalle levinnyt paljassiemeninen kasvilaji ja sitä esiintyy koko Suomessa.
Puulajina kataja on pienikokoisempi kuin suomalaiset puut yleensä. Sen enimmäiskorkeus on viitisentoista metriä, mutta yleensä se jää selvästi alle viiden metrin. Katajan puuaines on sitkeää, se taipuu muttei taitu. Tästä juontuukin sanonta "katajainen kansa". Lyhyytensä vuoksi kataja on tavallinen puu esimerkiksi voimalinjojen alla.
Katajan puulla on omintakeinen haju. Siksi sitä käytetään raaka-aineena koristepuuesineisiin, kuten avaimenperiin.
Muita katajia ovat esimerkiksi kiinankataja.
[muokkaa] Katajanmarja
Kataja on havupuu, joten sillä ei ole biologisesti katsottuna marjoja. Sen pehmeät kävyt kuitenkin muistuttavat kovasti marjoja, ja niitä kutsutaankin katajanmarjoiksi.
Katajanmarjaa käytetään paljon riistan mausteena ja Skotlannissa joillakin alueilla sitä käytetään erityisesti savulohen mausteena. Alkoholijuomista ainakin gini ja sahti on maustettu katajanmarjalla. Keskiajalla katajanmarjaa käytettiin Keski-Euroopassa pääasiassa mustapippurin väärennöksenä.
Sen sijaan pohjoisessa katajanmarjaa on käytetty mausteena ja kansanlääketieteessä. Uskottiin, että se suojeli sekä pahoilta hengiltä että villieläinten hyökkäyksiltä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Luokat: Kasvityngät | Katajat | Puut | Mausteet
