Kirjoantilooppi

Wikipedia

Kirjoantilooppi

Naaraskirjoantilooppi

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:	Onttosarviset Bovidae
Suku:	Kierteissarviantiloopit Tragelaphus
Laji:	scriptus

Kirjoantilooppi (Tragelaphus scriptus) on arka antilooppi, jolle luontaista asuinseutua on Afrikka. Se kuuluu kierteissarviantilooppien sukuun.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Kirjoantiloopin säkäkorkeus on noin 70–90 cm, ruumis 105–150 cm pitkä ja paino 40–80 kg. Kirjoantiloopilla on pöyheä häntä. Sen sarvet ovat noin 35 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita pienempiä. Kirjoantiloopin turkissa on kirjavia valkoisia laikkuja. Muuten se on harmaa, tosin jotkut ovat tummia.

[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö

Kirjoantilooppeja elää lähes kaikkialla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, lukuun ottamatta kaikkein kuivimpia alueita kuten Kalaharia ja Namibia. Se elää niin sademetsissä kuin savanneilla, kunhan maasto on peitteinen. Laji elää myös vuoristometsissä.

[muokkaa] Elintavat

Kirjoantilooppi liikkuu sekä päivällä että yöllä, mieluiten kuitenkin öisin. Se ei liiku kovassa helteessä. Antiloopit elävät hyvin piilottelevasti. Kirjoantilooppi ei ole seurallinen, mutta sietää lajitovereita ja joskus niitä voi elää yli 20 neliökilometrillä. Lajin elinalue on 0,25–20 hehtaaria. Kirjoantilooppi ääntelee vain vähän. Naaras synnyttää kerralla yhden vasikan 6 kuukauden kantoajan jälkeen. Se voi saada 2 vasikkaa vuodessa. Vasa seuraa emoaan avoimeen ympäristöön neljäkuisena. Vasikka aikuistuu vuoden vanhana. Kirjoantiloopin ravinto koostuu lehdistä, ruohoista ja hedelmistä. Öiseen aikaan se usein tulee syömään avoimelle savannille. Kirjoantiloopin vihollisia ovat isot petoeläimet, kuten leopardit, kotkat ja hyeenat. Kirjoantiloopin vasoja jää myös paviaanien ja simpanssien saaliiksi. Kirjoantiloopin elinikä on n. 12 v. Laji ei ole uhanalainen.