Kirjava (hevonen)
Wikipedia
Kirjavuus (myös valkokirjavuus) tarkoittaa sellaisia hevosen värityksiä, joissa eläimellä on muualla kuin jaloissa ja päässä pigmentin puutteesta johtuvia melko kookkaita valkoisia läiskiä. Valkoista saattaa hevosessa niinkin runsaasti, että sillä on pikemminkin tummia läiskiä valkoisella pohjalla. Kirjavuudella tarkoitetaan yleensä nimenomaan isoläiskäistä "lehmänkirjavuutta"; pilkullista tiikerinkirjavuutta, johon liittyy monia erityisominaisuuksia, pidetään yleensä omana värityyppinään. Valkokirjavan hevosen pohjavärinä, joka näkyy värillisistä alueista, voi olla mikä tahansa hevosväri. Kirjavat hevoset ovat joissakin roduissa ja ratsastuksen lajeissa (erityisesti lännenratsastus) hyvinkin suosittuja ja haluttuja, mutta Euroopan ratsu- ja työhevoskasvatuksessa kirjavuutta tavallisesti kaihdetaan, eikä kirjavia hevosia perinteisesti katsota hyvällä esimerkiksi kouluratsastuksessa. Historiallisina aikoina kirjavuus on kuitenkin ollut muotia myös Euroopassa.
Läiskikkään valkokirjavuuden voi aiheuttaa jokin neljästä geenistä sabino, tobiano, splashed white ja frame overo, joita voi esiintyä myös samassa hevosessa erilaisina yhdistelminä. Kullakin näistä geeneistä on taipumus jättää tiettyjä alueita hevosesta ilman pigmenttiä eli valkoisiksi. Valkoiset alueet voivat olla hyvin pieniä tai rajoittua hevosen päähän ja jalkoihin, jolloin niitä ei välttämättä osata pitää kirjavuutena lainkaan. Toisaalta usean kirjavuusgeenin yhdistelmä tai jopa pelkästään yksikin kirjavuusgeeni (lähinnä sabino) voi jättää hevosen lähes kauttaaltaan valkoiseksi. Kimoista tällaiset valkoiset hevoset erottuvat siten, että ne ovat valkoisia heti syntyessään ja niiden nahka on vaaleanpunainen, ei tumma. Kermanvärisistä ne erottuvat siten, että kirjava hevonen on todella puhtaan valkoinen ja siitä löytyy ainakin jostakin kohdasta, yleensä korvankärjistä, värillistä karvaa. Lähes valkoisiksi jääneistä tiikerinkirjavista ne erottuvat tiikerinkirjavien hevosten erityistuntomerkkien (raidalliset kaviot, täplikäs nahka, valkoinen silmäkalvo) perusteella.
Toistaiseksi on epäselvää, ovatko hevosten pään ja jalan pienimmätkin valkoiset merkit aina jonkin kirjavuusgeenin aiheuttamia vai voiko tähti tai pieni sukka tai isompiakin valkeita alueita syntyä "muuten vain".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjavuusgeenit
[muokkaa] Sabino
Sabino on hyvin yleinen kirjavuustyyppi, ja sabinogeeniä esiintyykin lähes kaikissa roduissa, myös suomenhevosessa (joskin esimerkiksi shetlanninponilta ja islanninhevoselta sekä sellaisista roduista, joissa ei hyväksytä lainkaan merkkejä, tämä geeni ilmeisesti puuttuu). Sabinous näkyy tyypillisimmin korkeina sukkina, jotka yleensä "kurkottavat" jostakin kohti ylöspäin, ja laajoina pään merkkeinä, esimerkiksi läsinä tai valkopäänä. Monessa sellaisessakin rodussa, jossa kirjavuutta ei sallita (esimerkiksi welsh-ponit), ei tällaista pään ja jalan merkkeihin rajoittuvaa sabinoutta vielä pidetä kirjavuutena. Sabinolla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi valkoinen läiskä mahan alla tai runsaasti valkoista sekakarvaa rungossa, mitä suvaitaan jo paljon huonommin. Korostuneimmat sabinot ovat lähes kauttaaltaan valkoisia, joskin väriä yleensä jää ainakin korvankärkiin.
Sabinogeenin epäillään aiheuttavan samaperintäisenä voimakkaampaa valkokirjavuutta kuin eriperintäisenä; kokovalkoisen sabinon vanhemmat saattavat hyvin molemmat olla aivan tavallisia laukkipäisiä sukkajalkoja.
[muokkaa] Tobiano
Tobiano on varsin yleinen kirjavuusgeeni, joka tavallisesti onkin perinteisellä tavalla kirjavina pidettyjen hevosten ja -ponien värin takana. Tobianokirjavuutta esiintyy esimerkiksi shetlanninponeilla, islanninhevosilla ja amerikkalaisissa roduissa, mutta myös monissa eurooppalaisissa ratsuhevosroduissa. Klassisella tobianolla on laajoja, reunoiltaan selkeitä pystysuoria valkeita alueita, jotka yleensä ylittävät selän, ja tasareunaiset korkeat sukat tavallisesti kaikissa jaloissa; päähän ei yleensä jää lainkaan valkoista. Tobianolla voi kuitenkin olla myös vain hyvin vähän valkeaa rungossa, esimerkiksi pieni pilkku kyljellä tai kapea juova kaulan tai selän yli. Joskus geenin ilmeneminen voi rajoittua sukkien lisäksi vain pilkkuun jalan yläosassa.
[muokkaa] Splashed white
Splashed white on melko harvinainen kirjavuusgeeni, joka tunnetaan vain tietyissä roduissa (lähinnä islanninhevonen ja gotlanninruss). Geeni ilmenee tyypillisesti yhtenäisenä, teräväreunaisena valkoisena alueena, joka kattaa hevosen jalkojen lisäksi takamuksen, mahan ja kaulan alapuolen sekä lähes koko pään.
Splashed white -geeniä pidetään epätäydellisesti vallitsevana: se näyttää saavan klassisen splashed white -kuvion aikaan ainoastaan samaperintäisenä. Eriperintäisenä se aiheuttaa vain vähän valkeaa, tyypillisesti sukat takajalkoihin ja kuonopilkun.
[muokkaa] Frame overo
Frame overo on samoin melko harvinainen kirjavuusgeeni, joka tunnetaan vain Pohjois-Amerikan kirjavissa karjahevosissa (paint-rotu) sekä näiden risteytyksistä polveutuvissa hevosissa ja poneissa (lähinnä pinto-rekisterin hevoset). Geeni aiheuttaa laajojen pään merkkien lisäksi rosoreunaisia valkeita alueita hevosen rungon ja kaulan sivuille siten, että valkoiset läiskät jäävät ikään kuin tummien raamien (frame) sisään. Läiskät voivat muodostaa laajan yhtenäisen alueen tai toisaalta jäädä pieniksi epämääräisiksi kylkilaikuiksi. Jalat tämä geeni jättää värillisiksi.
Frame overo -geenisyys koetetaan ainakin jalostuseläimissä tunnistaa, koska geenin tiedetään olevan samaperintäisenä letaali; tällaisen, väriltään täysin valkean varsan sisäelimet kehittyvät epätäydellisesti ja se menehtyy auttamatta muutaman päivän ikäisenä (ns. lethal white syndrome). Niinpä kahta frame overoa ei kannata parittaa.
[muokkaa] Muita jaotteluja
[muokkaa] Overo, tobiano ja tovero
Vanhastaan kirjaviksi katsotut hevoset on varsinkin Pohjois-Amerikassa jaettu kuvioiltaan kahteen tyyppiin: overo ja tobiano (sekä näiden yhdistelmä tovero). Overo kattoi karkeasti ottaen kolme kirjavuusgeeniä – sabinon, splashed whiten ja frame overon – mutta tobianojen ja overoiden erottaminen toisistaan perustui sääntöihin, joilla ei varsinaisesti ole paljonkaan tekemistä genetiikan kanssa. Useimmiten tobiano on tässä jaottelussa katsottu valkeaksi hevoseksi, jossa on värillisiä laikkuja, ja overo puolestaan värilliseksi hevoseksi, jossa valkeita laikkuja. Overon katsottiin lisäksi olevan värillinen selkärankansa alueelta koko pituudelta, ja sillä oli yleensä väriä jaloissaan.
[muokkaa] Medicine hat
Medicine hat on joidenkin Pohjois-Amerikan intiaanien erityisesti suosima kuvio, jossa lähes täysin valkoisella hevosella on väriä vain "hattuna" päässä korvien ympäristössä sekä mahdollisesti myös "kilveksi" (shield) kutsuttuna laikkuna rinnassa. Kuvion saattaa saada aikaan sabinogeeni yksinään tai yhdistelmänä jonkun muun kirjavuusgeenin kanssa.
[muokkaa] Kirjavuustyypin tunnistaminen
Kirjavan hevosen kirjavuustyypin tunnistamista hankaloittavat sekä kunkin kirjavuusgeenin monenlaiset ilmenemismuodot että niiden esiintyminen yhtäaikaisesti. Erityisesti sabinogeeni esiintyy yleisesti yhdessä muiden kirjavuusgeenien kanssa, jolloin vaikkapa tobianolla voi olla laukki tai frame overolla sukat. Epämääräisimmät kuviot voivat selittyä lähes millä tahansa kirjavuusgeenillä. Joissakin tapauksissa ei auta kuin tutustua, jos mahdollista, hevosyksilön vanhempien, sisarusten ja omien jälkeläisten väreihin, joskin jo hevosen rotu ja/tai alkuperä sulkee yleensä joitakin mahdollisuuksia pois.
Mitkään tietyt nyrkkisäännöt (esimerkiksi "onko hännässä valkeaa vai ei" tai "ylittääkö valkea alue selän vai ei") eivät ole täysin luotettavia. Huomio pitäisikin ennemmin kiinnittää yleisvaikutelmaan:
- Sabino- ja frame overo -kuviot ovat yleensä rosoisia, tobiano- ja splashed white -kuviot puolestaan selvärajaisia ja yhtenäisiä.
- Sabino on tavallinen sukkajalkainen läsipää, jolla valkea voi kurkotella alahuulelle, jalkoja ylöspäin ja laikuksi mahan alle. Tobiano näyttää siltä kuin hevosen päälle olisi kaadettu valkeaa maalia ylhäältäpäin, kun taas splashed white on kahlannut maalissa mahaansa myöten ja frame overon kyljille on räiskitty maalia.
