Kantalahti (kaupunki)
Wikipedia
Tämän artikkelin vieraskielisten nimien translitterointia on pyydetty parannettavaksi. | |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti, karjalaksi Kannanlakši, koltansaameksi Käddluhtt, ven. Кандалакша, Kandalakša, muinaisnorjaksi Gandvik) on kaupunki Nivajoen suulla Vienanmeren Kantalahden pohjukassa Murmanskin alueella Venäjän federaatiossa, 277 kilometriä Murmanskista etelään.
Kantalahti sijaitsee Muurmannin radan varrella, ja kaupungin eteläpuolelta Rutsista erkanee haararata Alakurttiin. Alueella on puunjalostus-, nikkeli-, alumiini- ja kalasäilyketeollisuutta. Nivajoessa on voimalaitos.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Väestö
Kantalahden kaupungin väestöstä valtaosa on venäjänkielisiä. Vielä 1900-luvun alussa silloisessa Kantalahden kylässä asui huomattava määrä karjalaisia ja suomalaisia.
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
Vuosi | Asukasluku |
---|---|
1926 | 6 610 |
1956 | 33 000 |
1959 | 37 100 |
1970 | 42 700 |
1979 | 45 400 |
1989 | 54 100 |
1996 | 48 500 |
2000 | 46 000 |
2002 | 40 600 |
2004 | 39 800 |
2005 | 39 244 |
[muokkaa] Historia
Kantalahden alue on osa historiallista Vienan Karjalaa. Kantalahden kylä perustettiin vuonna 1526. Kylässä oli aikoinaan ortodoksinen luostari.
Kantalahti ympäristöineen muodosti Vienan Karjalan pohjoisimman kunnan, joka kuului Kemin kihlakuntaan. Ennen oman kunnan muodostamista se kuului Koudan kuntaan. Kantalahden kunta rajoittui etelässä Koudan ja Oulangan kuntiin sekä lännessä Suomen Sallaan kuntaan (tuolloin nimenä vielä Kuolajärvi). Kantalahden kunnan kyliä olivat muun muassa Kantalahti, Kolvitsa ja Niva. Kirkonkylä Kantalahti oli 1900-luvun alussa kauppalana.
Kantalahden kunta lakkautettiin 1920-luvun alussa ja siitä muodostettiin yhdessä Koudan kunnan kanssa Kantalahden piiri, jonka hallintokeskukseksi entinen Kantalahden kirkonkylä tuli. Kantalahdesta tuli kaupunki vuonna 1938. Kantalahden piiri oli Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pohjoisin piiri. Toisen maailmansodan jälkeen Kantalahden piiri ja Kantalahden kaupunki sen mukana siirrettiin Murmanskin alueeseen kuuluvaksi.
[muokkaa] Kantalahden kaupunkialue
Kantalahden kaupunkialue on laaja. Siihen kuuluu useita taajamia ja asutuksia, joten se toimii niin kuin tavallinen hallintopiiri. Kaupunkialueessa on Kantalahden kaupungin lisäksi Zelenoborskin kaupunkityyppinen taajama sekä Alakurtin että Zaretšenskin taajamat asutuksineen.
[muokkaa] Kantalahden kaupunki
- Luvenga (Лувеньга)
- Kolvitsa (Колвица)
- Fedoseevka (Федосеевка)
- Niva, Nivski (Нивский)
- Beloje More (Белое Море)
- Pinjärven asema (Пинозеро, Pinozero)
- Prolivyn asema (Проливы)
- Rutšin asema (Ручьи)
[muokkaa] Zelenoborskin kaupunkityyppinen taajama
- Zelenoborski (Зеленоборский)
- Knäsö (Княжая Губа)
- Kouta (Ковда)
- Pajakanta (Пояконда, Pojakonda)
- Lesozaborski (Лесозаводский)
- Koudan asema
- Šemtšušnajan asema (Жемчужная)
[muokkaa] Zaretšenskin kyläkeskus
- Zaretšensk (Зареченск)
- Kananen (Koutajärvenpää), (Ковдозеро, Kovdozero)
- Njamozeron asema (Нямозеро)
[muokkaa] Alakurtin kyläkeskus
- Alakurtti (Алакуртти)
- Kairala (Кайралы, Kajraly)
- Kuolajärvi (Куолоярви), entinen Sallan kirkonkylä
- Priozernyi (Приозерный)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Murmanskin alueen kaupungit | ||
Päähallintopaikka: Murmansk Apatiitti (Apatity) | Gadžijevo | Kantalahti | Hiipinä (Kirovsk) | Koutero (Kovrod) | Kuola (Kola) | Montšegorsk | Murmansk | Olenegorsk | Ostrovnoi | Poljarnyje Zori | Poljarnyi | Severomorsk | Snežnogorsk | Vidjajevo | Zaozjorsk | Zapoljarnyi |