Kainuun Sanomat
Wikipedia
| Kainuun Sanomat | |
|---|---|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | {{{kustantaja}}} |
| Julkaisija | Kainuun Sanomat Oy / Alma Media |
| ISSN | 0356-3502 |
| Levikki | 22 465 (2004) |
| Perustettu | 1918 |
| Lakkautettu | {{{lakkautettu}}} |
| Päätoimittaja | Matti Piirainen |
| Sitoutuneisuus | Sitoutumaton |
| Kotipaikkakunta | Kajaani |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | broadsheet |
| Ilmestymistiheys | ma-su |
| Kotisivu | http://www.kainuunsanomat.fi/ |
Kainuun Sanomat on Kajaanissa ilmestyvä seitsenpäiväinen sitoutumaton sanomalehti, jonka levikkialueena on Kainuun maakunta, osin myös koko Oulun läänin itäosa. Lehti perustettiin 1918 alussa maalaisliiton, sittemmin keskustapuolueen äänenkannattajaksi, kunnes siitä 1994 tuli puoluekannaltaan sitoutumaton. Kainuun Sanomat ilmestyi ensin kolme kertaa viikossa, kunnes se 1945 muuttui kuusipäiväiseksi. Lehteä julkaisi aiemmin Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy, mutta Alma Media-yhtymä osti sen 1998–1999.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleispiirteet
Kainuun Sanomille tunnusomaista on ollut kehitysaluepoliittisten tavoitteiden ajaminen. Vuosikymmenten mittaan se on maakuntalehtenä ollut luomassa Kainuulle omaa maakunnallista identiteettiä. Lehti katsookin päämarkkina-alueekseen nykyisen Kainuun maakunnan, enemmän Ouluun päin suuntautuvaa Vaalan kuntaa lukuun ottamatta. Syrjäseudun lehtenä se on jatkuvasti pyrkinyt antamaan vaihtoehtoisen näkökulman pääkaupungin ja ruuhka-Suomen suurille lehdille, ja jatkaa samalla linjalla omistajanvaihdoksesta huolimatta.
[muokkaa] Historia
Lehden pitkäaikaisia päätoimittajia olivat Jussi Kukkonen ja Otso Kukkonen. Jäädessään eläkkeelle pyysi jälkimmäinen uudeksi päätoimittajaksi keskustalaista entistä ulkoministeriä ja Suomen YK-suurlähettilästä Keijo Korhosta, joka itsekin kainuulaisena suostui.
Suomen puolueettomuutta ja liittoutumattomuutta kärkkäästi korostanut Korhonen aloitti välittömästi Neuvostoliiton hajottua ja Suomen haettua Euroopan unionin jäsenyyttä kiivaan EU-vastaisen kampanjan käyttäen lehteään apuvälineenä. Korhonen ryhtyi valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi 1994 presidentinvaaliin tavoitteenaan estää Suomen EU-jäsenyys, ja tuki päätoimittajana kampanjaansa kunnes jäi virkavapaalle puoli vuotta ennen vaalia. Hän sai muualla maassa vain muutamia prosentteja äänistä, mutta Kainuussa peräti 40 %. Vaalituloksen selvittyä kaikki tämä johti tarkemmin määrittelemättömistä syistä päätoimittajan ja toimituksen väliseen riitaan, ja lopulta Korhosen eroon. Ehkä osittain hänen päätoimittajakautensa vaikutuksesta kansanäänestyksessä EU:hun liittymisestä loppuvuonna 1994 vain 36 % kainuulaisista äänesti kyllä ja peräti 64 % ei, siis huomattavasti kielteisempi tulos kuin muualla maassa.
Korhosen lähdettyä 1994 Kainuun Sanomat lakkasi olemasta virallisesti puoluepoliittisesti sitoutunut, ja oltuaan 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden ajan paljolti yhden asian julkaisu, se on jälleen palannut yleisen maakuntalehden tehtäväänsä aiempien vuosikymmenten mallin mukaisesti. Päätoimittajana on vuodesta 1995 ollut Matti Piirainen.
Alma Median haltuun siirtyminen tapahtui vaiheittain siten, että yhtymään kuuluva Alpress osti 1998 ensin 16 % äänivallan Kainuun Sanomien kirjapainossa, ja 1999 nosti osuutensa yli 90 prosenttiin. Alma Media omistaa Kainuun Sanomien lisäksi myös Rovaniemellä ilmestyvän Lapin Kansan ja Kemissä ilmestyvän Pohjolan Sanomat, joten sillä on vahva asema Pohjois-Suomen syrjäisillä alueilla.
[muokkaa] Päätoimittajat
- Jussi Kukkonen 1918–1954
- Otso Kukkonen 1955–1989
- Keijo Korhonen 1989–1994
- Matti Piirainen 1995—
[muokkaa] Levikki
Levikissä Kainuun Sanomat on kehittynyt samaan tapaan kuin monet muut maakuntien lehdet. Levikki oli jo 1961 kaikkiaan 17 800. Korkeimmillaan se oli Kukkosten kauden loppuvaiheilla, 1988 se oli 30 300. Tämän jälkeen se kääntyi laskuun; 1994 enää 26 200 ja 2005 vain 22 500, joskin levikin lasku näyttää tasaantuneen. Mediatutkimuksen mukaan sillä olisi samana vuonna noin 64 000 lukijaa.
