Käki
Wikipedia
| Käki | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta eli kukunnasta, jota se harjoittaa myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain uros kukkuu, naaran liverrys on hyvin ponneton, puliseva huuto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Harmahtava, hoikka lintu, jolla on pitkä pyrstö ja vahvat jalat. Punaruskea värimuoto on normaali mutta harvinainen. Se muistuttaa, varsinkin lentäessään, pientä haukkaa, mutta sivulta on nähtävissä, että sen siivet ovat kiinni keskilinjan alapuolelta. Käen pituus on 35 cm, siipien kärkiväli 60 cm ja paino noin 120 g. Sen tunnetuin laulu on "kukkuu, kukkuu", mutta laulusarjan lopussa kuuluva tuhahdus "käkh" on aiheuttanut linnulle sen suomenkielisen nimen.
Vanhin suomalainen rengastettu käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Kesäisin Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä. Suomessa pesii koko maassa noin 60 000 paria. Käkemme talvehtivat trooppisessa Afrikassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Avointen maiden kuten metsäaukeiden lintu. Pesii kaikenlaisissa metsissä, suoalueilla ja rannoilla. Habitaattia tärkeämpää on isäntälinnun pesän löytäminen.
[muokkaa] Lisääntyminen
Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin. Useimmiten käki munii Suomessa leppälintujen pesiin. Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat mm. västäräkki, harmaasieppo ja järripeippo. Naaraskäet voivat munia hyvin eri värisiä munia, joten niille kelpaa vain tietyn isäntälajin pesät. Suomessa on havaittu käen munineen noin 40 lintulajin pesään. Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskauden, touko-kesäkuu, aikana, mutta tavallisesti vain noin 10. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä, jonka jälkeen kuoriutunut käki työntää kilpailevat munat, jotka ovat isäntälajin jälkeläisiä, pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon. Arvellaan, että 100 käen munasta vain viisi tai kuusi kehittyy sukukypsäksi aikuiseksi linnuksi. Syynä on se, että isäntälaji usein huomaa käenmunan ja hylkää munan tai joskus koko pesän. Mikäli munasta ehtii kuoriutumaan käki, se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi. 3-viikkoisena poikanen lähtee pesästä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä 3 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Käki syö hyönteisiä, myös muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia. Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Voi syödä myös matoja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Haartman, Lars von 1981: Käen ja sen säännöllisen isäntälajin rinnakkaisevoluutiosta. - Ornis Fennica 58:1-9.
- Latja, Raimo & Savolainen, Jyrki 1988: Käki kateissa Inarista 1987? - Lintumies 2.1988 s. 87. LYL.
- Väisänen, Risto A. 1974: Käen Cuculus canorus käyttäytymisestä kolopesällä. - Lintumies 3-4.1974 s. 117-118. SLY.
